Juutalaiset juhlapyhät

Juutalainen kalenteri on täynnä juhlapyhiä ja erityisiä päiviä, jotka sitovat juutalaiset osaksi vuosituhantista perinteiden ketjua. Vaikka oma yhteisö olisi kuinka pieni, tiedät aina, että samaan aikaan kautta maailman miljoonat ihmiset tekevät samoja asioita kuin sinäkin.

Juutalaisten juhlapyhien suhteen käytössä on juutalainen kalenteri, joka perustuu kuun kiertoon. Uusi kuukausi alkaa ja päättyy aina uuden kuun tienoilla, minkä vuoksi jokaisessa kuussa on 29-30 päivää. Näin laskettuna kokonainen vuosi jää 354 päivään, mitä korjatakseen 2-3 vuoden välein kalenteriin lisätään Adar-kuukauden jatkoksi vielä toinen Adar-kuukausi.

Tällä hetkellä meneillään on vuosi 5785.

Juutalaiset kuukaudet ovat:

Meneillään olevan vuoden kalenteri sekä siihen sijoittuvat juhlapyhät voit tarkastaa täältä.

Juutalaisen juhlapyhät sekä tietyt vuosittain toistuvat muistopäivät selityksineen on lueteltu alla aikajärjestyksessä. Juutalaisessa aikakäsityksessä päivä alkaa edellisen päivän auringonlaskusta, eli meidän ymmärryksemme mukaan edellisen päivän iltana. Niinpä gregpriaanisen kalenterin mukaan esimerkiksi Yom Ha-Shoah olisi vuonna 2024 5.-6.5. Juhlapyhän tai muistopäivän sattuessa sapatiksi, siirretään sitä.

Historiallisista syistä diasporassa juhlia vietetään yleensä kaiken varalta kahtena peräkkäisenä päivänä, joskin reformisuuntaus on paljolti luopunut käytännöstä ja viettää niitä samana päivänä kuin Israelkin. Alla olevat päivät on täten merkitty Israelin päivämäärien mukaisesti.

Pesach, Nisan- kuun 15.-21. päivä

Kahdeksanpäiväinen juhla, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Koska silloin ei ollut aikaa kohottaa leipää, syödään koko juhlan ajan kohotetun leivän sijaan kohottamatonta matza- leipää. Niinpä uskonnolliset juutalaiset tyhjentävät Pesachia edeltävinä päivinä kotinsa kaikista viljatuotteista ja pidättäytyvät syömästä niitä kyseisten kahdeksan päivän ajan. Toisilla on myös näitä kahdeksaa päivää varten kokonaan erilliset, vain pesachina käytettävät ruoanlaitto- ja tarjoiluastiat, jotka näin ollen eivät koskaan ole kosketuksissa viljatuotteiden kanssa.

Ensimmäisenä ja toisena päivänä istutaan alas seder-aterialle, jota saattelevan kertomuksen (haggada) ja ateriaan kuuluvien eri vaiheiden ja rituaalisten ruokien kautta käydään läpi koko pesachin tarina ja mitä se myös meille nykypäivän juutalaisille merkitsee.

Pesachin ensimmäisen päivän jälkeen alkaa 49 päivää kestävä jakso, jolloin lasketaan Omerin päiviä. Tällöin on tapana keskittyä omaan henkiseen ja hengelliseen kasvuun. Jakso päättyy Shavuot-juhlaan.

Yom Ha-Shoah, Nisan-kuun 27. päivä

Lähinnä Israelissa vietettävä holokaustin muistopäivä, jolloin liput ovat puolitangossa. Kansallisten seremonioiden lisäksi se näkyy etenkin aamukymmeneltä soitettavassa sireenissä, josta alkaa kahden minuutin hiljaisuus.

Yom Ha-Zikaron, Iyar-kuun 4. päivä

Lähinnä Israelissa vietettävä kaatuneiden ja terrori-iskuissa kuolleiden muistopäivä.

Yom Ha-Azmaut, Iyar-kuun 5. päivä

Israelin itsenäisyyspäivä. Yom Ha-Azma’ut juhlistaa maan itsenäisyyttä, sitä edeltävä Yom Ha-Zikaron muistuttaa millainen hinta siitä on maksettu ja Yom Ha-Shoah muistuttaa, mitä voi tapahtua, mikäli omaa maata ei ole.

Shavuot, Shivan-kuun 6. päivä

Viikkojuhla, jolla muistetaan Tooran antamista juutalaisille Siinai-vuorella, mm. Ruutin kirjaa lukemalla. Perinteisesti tänä juhlapyhänä syödään maitotuotteita, kuten blintzejä ja juustokakkua. Yksi kolmesta muinaisesta ns. pyhiinvaellusjuhlasta, jolloin juutalaisten tuli tehdä pyhiinvaellus Jerusalemin temppeliin. Muut juhlat ovat Sukkot ja Pesach.

Tisha B’Av, Av-kuukauden 9. päivä

Surupäivä, jolloin muistetaan temppeleiden tuhoa sekä muita juutalaisessa historiassa tänä päivänä tapahtuneita tragedioita. Päivä on toinen juutalaisen vuoden suurista paastopäivistä, mikä tarkoittaa että 25 tunnin ajan paastoavat juutalaiset pidättäytyvät kaikesta ruoasta ja juomasta. Perinteisesti päivä käytetään Tanakhin kirjoitukset-osioon kuuluvia Valitusvirsien lukemiseen. Koska reformijuutalaisuus katsoo siirtyneensä lopullisesti temppeliajasta eteenpäin, eivät monet vietä tätä.

Tu B’Av, Av-kuukauden 15. päivä

Lähinnä Israelissa vietettävä rakkauden päivä, jolloin juutalaisessa historiassa nuoret jerusalemilaisneidot perinteisesti pukeutuivat valkoiseen ja tanssivat viinitarhoilla, tavoitteenaan löytää itselleen puoliso.

Rosh Ha-Shana, Tishrei-kuun 1.-2- päivä

Juutalainen uusi vuosi, jolloin on tapana syödä hunajaan kastettujen omenaviipaleiden kaltaisia makeita herkkuja, jotka symboloivat makeaa/ onnekasta tulevaa vuotta. Rosh Ha-Shanan muihin ruokaperinteisiin kuuluvat myös se, että tällöin challah-leipä leivotaan pyöreäksi.

Rosh Ha-Shanasta alkaa Jom Kippuriin päättyvä 10 päivän jakso, jonka aikana Jumala perimätiedon mukaan tekee päätöksen kunkin ihmisen elämästä seuraavalle vuodelle. Tätä varten on kaksi kirjaa: kuoleman ja elämän kirja. Koska suuri osa ihmisistä ei kiistattomasti sovi kumpaankaan, antaa Jumala heille vielä vuoden aikaa tehdä parannus ja heidän nimensä kirjoitetaan kolmanteen, ns. välikirjaan.

Näiden 10 päivän aikana on tapana tarkastella omaa käytöstä kuluneelta vuodelta ja oppia, missä kohdin parantaa tulevaa vuotta varten. Tällöin myöskin tyypillisesti pyydetään anteeksi läheisiltä ihmisen heihin kohdistamia rikkomuksia (Jumala kun voi antaa anteeksi vain häntä kohtaan tehdyt synnit, toista ihmistä kohtaan tehdyt pahat teot voi antaa anteeksi vain se, jota kohtaan on rikottu).  

Tyypillisesti juutalaiset tervehtivät toisiaan tänä aikana sanoin ”G’mar Chatima Tova”, kirjoitettakoon nimesi hyvään kirjaan.

Jom Kippur, Tishrei-kuun 10. päivä

Suuri sovituspäivä, toinen vuoden suurista paastopäivistä, jolloin uskonnolliset juutalaiset yleensä pukeutuvat valkoiseen ja välttävät nahkakenkien käyttöä. Moni käyttää suuren osan päivästä synagogapalveluksiin ja rukoiluun. Päivän päätteeksi soitetaan shofaria, oinaan sarvesta tehtyä torvea merkiksi siitä, että kirjat on nyt suljettu ja ihmisten kohtalot sinetöity.

Sukkot, Tishrei-kuun 15.-21. päivä

Lehtimajajuhla, jota vietetään juutalaisten 40 vuotta kestäneen erämaavaelluksen muistoksi. Tätä symboloidakseen perheillä on tapana rakentaa pihalleen erämaavaelluksen aikana asutuksina toimineiden väliaikaisten rakennelmien kaltainen sukka (mon. sukkot), eli maja, jossa ateriat on juhlan ajan tapana syödä. Yksi kolmesta muinaisesta ns. pyhiinvaellusjuhlasta, jolloin juutalaisten tuli tehdä pyhiinvaellus Jerusalemin temppeliin. Muut juhlat ovat Pesach ja Shavuot.

Shemini Atzeret & Simchat Tora, Tishrei-kuun 22. päivä

Välittömästi Sukkot- juhlan jälkeen vietettävä juhla, jolla juhlistetaan vuotuisen Tooranlukujakson päättymistä. Huom. eri suuntauksilla on viikoittaisessa lukukalenterissaan toisistaan (sisällöltään ja pituudeltaan) poikkeavat jaksot, joten esimerkiksi reformijuutalaisuuden kohdalla koko Tooran lukemiseen menee yhden vuoden sijaan kolmisen vuotta. Tämän juhlan aikaan perinteisesti syötävät ruoat muistuttavat toora-kääröä, mikä käytännössä tarkoittaa esim. kaalikääryleitä ja muita rullalle käärittyjä ruokia.

Hanukka, Kislev- kuun 25.päivä – Tevet-kuun 2. päivä

Valon juhla, jota vietetään temppelin uudelleen vihkimisen muistoksi. 2. vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua Israel oli kreikkalaisten hallinnassa. 168 eaa näiden kuningas oli kieltänyt juutalaisten uskonnonharjoituksen ja häpäissyt Jerusalemin temppelin. Makkabeina tunnettu pieni juutalaisarmeija nousi kapinaan sortoa vastaan ja valloitti temppelin takaisin juutalaisille.

Sen ottaminen rituaaliseen käyttöön edellytti temppelin puhdistamista kreikkalaisista epäjumalankuvista ja temppelissä sijanneet menoran, kultaisen seitsenhaaraisen kynttelikön sytyttämistä. Öljyä oli kuitenkin vain yhdeksi illaksi, Tapahtuikin hanukkaihme ja öljy riittikin kahdeksaksi päiväksi.

Tämän muistoksi juutalaiset sytyttävät joka ilta uuden kynttilän hanukkiaan, ainoastaan hanukkana käytettävään kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön niin, että kahdeksantena iltana kaikki sen kynttilät palavat. Hanukkaihme näkyy myös juhlapyhän perinneruoissa: tapana on syödä öljyssä paistettuja ruokia kuten sufganiya-munkkeja sekä latkeja, raastetusta perunasta tehtyjä kakkusia. Hanukka on iloinen eikä kovinkaan uskonnollinen juhla, johon kuuluu mm. dreidl-hyrrä sekä sen pyörittämiseen liittyvä ”uhkapeli”.

Tu BiSh’vat, Sh’vat- kuun 15. päivä

Puiden uusi vuosi, jolloin perinteisesti syödään puiden antia kuten hedelmiä, etenkin kuivattuja hedelmiä (viikunoita, taateleita, rusinoita) sekä pähkinöitä ja manteleita.

Purim, Adar-kuun 14. päivä

Iloinen, värikäs ja etenkin lasten rakastama juhla, jolla muistetaan kuningatar Esteriä, joka pelasti kansansa joukkotuholta näiden ollessa temppelin ruhon jälkeen seuranneessa diasporassa mm. Persiassa. Ester oli naimisissa Persian kuninkaan kanssa, jonka ilkeä virkamies Haman juonitteli saadakseen kuninkaan hyväksymään hänen suunnitelmansa tappaa kaikki juutalaiset. Esterin saadessa vihiä tästä kasvatti-isältään Mordechailta paljastaa hän kuninkaalle tämän rakkaan vaimon olevan juutalainen. Kuningas torppaa Hamanin suunnitelmat ja teloittaakin tämän.

Olennaisena osana tätä karnevaalimaista juhlaa ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, toinen on alkoholin (etenkin viinin) nauttiminen (perinteen mukaan ihmisen tulee olla niin humalassa, ettei enää kuule eroa ”siunatun Mordechain” ja ”kirotun Hamanin” välillä. Niin illalla kuin seuraavana päivänä luetaan kodeissa ja/tai synagogissa Esterin kirjaa, mitä varten kuulijat ovat varustautuneet räiköin ja kovaa ääntä päästävin leluin tai soittimin. Aina lukijan mainitessa Hamanin nimen, pitävät kuulijat niin paljon meteliä, että se hukuttaa alleen Hamanin nimen.

Purimia edeltävinä päivinä on perinteisesti tapana tehdä läheisille ruokaa ja juomaa sisältäviä misloach manot– lahjoja, joista yleensä löytyy ainakin hamantascheneita, kolmionmuotoisia (Hamanin käyttämän kolkkahatun innoittamia) hillolla tai muulla makealla sisällöllä täytettyjä pikkuleipiä. Yleinen tapa on tarjoilla Purim-aterialla pähkinöitä, sekä pavuista ja muista palkokasveista  valmistettuja ruokia, koska näillä Esterkin Persiassa eli kashrutia noudattaakseen (paikallinen liha ei ollut kosher).