Lisätietoa

Sanastoa

A

Adafina

Tunnetaan myös nimellä dafina. Sefardikeittiön perinneruoka: sapatiksi hautumaan laitettu lihasta, juureksista, kikherneistä, mausteista ja pataan kypsymään laitetuista kuorimattomista kananmunista valmistettu pataruoka (kts. myös cholent).

Aguna (mon.agunot)

Kirjaimellisesti käännettynä kahlittu nainen. Nainen, joka ei voi avioitua uudestaan siksi, ettei hänen ole mahdollista saada avioerotodistusta joko siksi, että mies on kadonnut, tai koska ilman ruumista häntä ei ole voitu julistaa kuolleeksi (esim. holokaustissa kuolleet tai taistelukentälle jääneet) tai hänen aviomiehensä kieltäytyy antamasta sitä hänelle (kts. myös get).

Aliya

juutalaisen muutto Israeliin. Myöskin termi sille, kun hänet jumalanpalveluksessa kutsutaan bimaan lukemaan Tooraa (kts. myös bima).

Aron ha-Kodesh

Synagogien keskipiste, koristeellisin ja arvovaltaisin piirre: verholla suljettu kaappi tai kammio, jossa toorakääröjä säilytetään ja josta ne jumalanpalveluksissa otetaan esiin. Aron on ashkenaasien käyttämä termi, sefardit kutsuvat sitä Hekhaliksi.

Ashkenaasi

Itä- ja Pohjois-Euroopasta kotoisin olevajuutalaisväestö, joiden perinteet ja historiallisesti puhuma kieli poikkeavat hieman muista juutalaisryhmistä (kts. myös mitzrahi sekä sefardi).

B

Bar Mitzva

Seremonia, jonka juutalaispojat käyvät läpi 13-vuotiaina tullessaan halakhan mukaan täysi-ikäisiksi eli saavuttaessaan iän, jonka jälkeen he ovat velvollisia noudattamaan mizvoja. Osana tätä heidän kutsutaan aliyaan eli he lukevat ensimmäistä kertaa Toorasta (kts. myös Bat Mitzva, mitzva).

B'racha (mon. berachot)

Siunaus. Eri tilanteille, ilmiöille ja asioille on omansa (kts. myös birkat ha-beit).

Bashari

Lihatuotteet. Kashrutia eli kosher-säädöksiä noudattava juutalainen ei saa valmistaa tai nauttia näitä yhdessä maitotuotteiden kanssa, vaan näiden kahden välillä täytyy olla suuntauksesta toiseen 3-6 tuntia. Niinpä kosherkeittiöissä on molempien valmistukseen, tarjoiluun ja puhdistamiseen kahdet välineet. Bashari on lihatuotteista käytettävä hepreankielinen termi, jiddishiksi sana on fleishige (kts. myös halavi, milchige, parve).

Bat Mizva

Seremonia, jonka liberaalimpien suuntausten juutalaistytöt käyvät läpi 12-vuotiaina tullessaan halakhan mukaan täysi-ikäisiksi eli saavuttaessaan iän, jonka jälkeen he ovat velvollisia noudattamaan mitzvoja. Osana tätä heidän kutsutaan aliyaan eli he lukevat ensimmäistä kertaa Toorasta (kts. myös Bar Mitzva, mitzva).

Beit Din (myös beth din)

Uskonnollinen tuomioistuin, joka tekee päätöksen juutalaisuuteen kääntymisen hyväksymisestä tai avioeroista.

Beit Mezuza

Juutalaisen kodin oikeassa ovenpielessä oleva kotelo, jota puhekielessä kutsutaan myös mezuzaksi, vaikka varsinaisesti mezuza viittaa kotelon sisällä olevaan pergamenttirullaan, johon on kirjoitettu Tooran säkeitä (kts. myös mezuza).

Beit Midrash

Kirjaimellinen käännös oppimisen talo. Tooran opiskeluun tarkoitettu paikka, voi nykyään olla myös virtuaalinen.

Besamim

Tuoksuvia mausteita sisältävä (perinteisesti tornin mallinen) astia, jota useasta osiosta letitetyn erityisen kynttilän sekä kiddush-kupin kanssa käytetään sapatin päättävän havdala-seremonian suorittamiseen (kts. myös havdala, sapatti).

Bikkur cholim

Jo Tooran ajoilta periytyvä käytäntö sairaiden luona vierailusta. Heitä ei tulisi jättää yksin, vaan on suorastaan mitzva käydä heidän luonaan ja olla tarjoamallaan tuella edesauttamassa heidän paranemistaan (kts. myös mitzva).

Bima

synagogissa sijaitseva korotettu alue ja sillä sijaitseva lukupöytä, jossa aliyaan kutsutut serakuntalaiset lukevat jumanalanpalvelukseen kuuluvia Tooran jaksoja. Näiden ulkonäkö ja sijainti vaihtelee suuntauksesta, synagogasta ja sen arkkitehtuurista toiseen: ortodoksisynagogissa en on tyypillisesti keskellä synagogaa kun taas reformisynagogissa sen on yleensä Aron ha-Kodeshin edessä synagogan seinustalla (kts. myös aliya, Aron ha-Kodesh, haftara, parasha).

Birkat ha-bayit

Sekulaareistakin kodeista löytyviin seinäkoristeisiin ikuistettu rukous, jolla pyydetään siunausta kodille sekä sen asukkaille (kts. myös baracha).

Bris

Juutalaispojille kahdeksanpäivän ikäisenä suoritettu ympärileikkausseremonia, jonka toimenpiteellä vahvistetaan Jumalan ja juutalaisen kansan välillä solmittu liitto (myöskin brit mila).

B’rit Mila

kts. Bris

Taidokkaimmat challat letitetään jopa 10 säikeestä.

C

Chabad

Rebbe Lubavitchin seuraajista muodostunut hasidismin haara. Noudattavat tiukkaa ortodoksista tulkintaa, mutta mm. ympäri maailmaa mitä eksottisempiin kolkkiin perustettujen chanab-rabbien isännöimien Chabad Housejen kautta tekevät paljon ns. outreach-työtä, jolla pyrkivät kannustamaan maallistuneita juutalaisia takaisin uskonnolliseen elämään ja tarjoavat matkalla oleville juutalaisille joko mahdollisuuden sapatin viettoon tai ainakin kosher-ruokaan (kts. myös hasidismi).

Chalitza

Seremonia, jolla leskeksi jäänyt lapseton nainen saattoi vapautua leviraattisesta avioliitosta, jossa hänen odotettiin avioituvan kuolleen aviomiehensä naimattoman veljen kanssa, Seremonia periytyy jo Raamatun ajoilta (5.Moos. 25:5-10). (Kts. myös leviraattinen avioliitto)

Challah

sapatiksi leivottava letitetty pullamainen leipä, joka eri juhlapyhinä leivotaan eri muotoon (juutalaisena uutena vuonna Rosh ha-Shanana se leivotaan perinteisesti pyöreäksi, pesahia seuraavana ensimmäisenä sapattina se leivotaan ashkenaasiperinteessä avaimen muotoon (shlissel challah).

Chametz

Viljatuotteille annettu kollektiivinen nimi. Uskonnolliset juutalaiset tyhjentävät kotinsa kaikesta chametzista pesachiin valmistautuessaan (kts. myös pesach).

Chesed

Ihmisten välinen hyväntahoisuus (engl. loving kindness) sekä sen innoittamat teot.

Chevra kadisha

Juutalaisissa yhteisöissä/ seurakunnissa toimiva ”hautausyhdistys”, jonka jäsenet huolehtivat kuolleiden seurakuntalaisten ruumiiden valmistelusta saatettavaksi viimeiseen lepoonsa. Tähän kuuluu mm. ruumiin puhdistaminen ja pukeminen hautausta varten. Kyseessä on tärkeä tehtävä, jonka joka vaiheen tulee henkilö kunnioituksesta vainajaa kohtaan.

Cholent

Ashkenaasikeittiön perinneruoka: sapatiksi hautumaan laitettu lihasta, perunasta, (ohra)ryyneistä ja pataan kypsymään laitetuista kuorimattomista kananmunista valmistettu pataruoka (kts. myös adafina).

Chuppa

Katos, jonka alla juutalaisia häitä viettävä pariskunta vihitään. Yleensä kankaasta (kuten tallithista (muodostuva katos pingotetaan neljän jalustan varaan tai sitä pitävät yllä neljä avioparin läheistä. Symboloi juutalaista kotia, jonka pariskunta on perustamassa (kts. myös tallith).

D

Diaspora

hajaannus; uskonnollinen tai kansallinen ryhmä, joka on (itsestään riippumattomista syistä) joutunut maanpakoon alkuperäiseltä kotiseudultaan ja hajaannukseen.

Dina di malkhuta dina

Juutalaiseen uskonnolliseen lakiin kuuluva periaate, jonka mukaan juutalaisten on diasporassa asuessaan noudatettava asuinmaan lakia (vrt. ”maassa maan tavalla”).

F

Fleishige

Lihatuotteet. Kashrutia eli kosher-säädöksiä noudattava juutalainen ei saa valmistaa tai nauttia näitä yhdessä maitotuotteiden kanssa, vaan näiden kahden välillä täytyy olla suuntauksesta toiseen 3-6 tuntia. Niinpä kosherkeittiöissä on molempien valmistukseen, tarjoiluun ja puhdistamiseen kahdet välineet. Fleishige on maitotuotteista käytettävä jiddishinkielinen termi, hepreaksi sana on bashari (kts. myös halavi, milchige, parve).

G

Gemara

Talmudin muodostavasta kahdesta kokonaisuudesta toinen, joka tarkentaa ja tulkitsee näistä toista; suusanallisesti periytyneet lait ja käytännöt yhteen kokoavaa kokonaisuutta (kts. myös Mishna, Talmud).

Ger

Juutalaiseen uskontoon kääntynyt. Toorassa (mm. 5. Moos. 24:19) termiä käytetään myös viittaamaan ”muukalaiseen”.

Get

Avioerotodistus, joka juutalaisuudessa miehen on annettava naiselle (kts. myös aguna).

Giyur

kääntyminen juutalaisuuteen, kääntymiskurssi. Heprean sanasta lehitgajer, kääntyä (toiseen uskontoon).

H

Haftara

sapattina, juhlapäivinä tai paastopäivinä synagogassa luettavia Tooran jakeita eli parashaa täydentävä/ niihin temaattisesti linkittyvä teksti Tanakhin profeetat-osiosta (kts. myös parasha, Tanakh).

Haggada

Pesachin seder-aterioilla luettava tarina Egyptin orjuudesta vapautumisesta. Formaatti ja laajuus vaihtelee suuntauksesta, etnisyydestä ja perheestäkin toiseen, mutta se pitää sisällään kohtia Toorasta, lauluja, eri perinteitä sekä pohdintaa siitä, mitä orjuus ja siitä vapautuminen meille kullekin vielä tänäkin päivänä merkitsevät (kts. myös pesach, seder).

Halakha

Juutalainen laki. Toorasta sekä sitä selittäviin ja tarkentaviin teoksiin perustuva, vakiintunut käytäntö (kts. myös Talmud).

Halavi

Maitotuotteet. Kashrutia eli kosher-säädöksiä noudattava juutalainen ei saa valmistaa tai nauttia näitä yhdessä lihatuotteiden kanssa, vaan näiden kahden välillä täytyy olla ainakin puoli tuntia, minkä lisäksi henkilön on syötävä jotain neutraalia. Niinpä kosherkeittiöissä on molempien valmistukseen, tarjoiluun ja puhdistamiseen kahdet välineet. Halavi on maitotuotteista käytettävä hepreankielinen termi, jiddishiksi sana on milchige (kts. myös fleishige, bashari, parve).

Hasidismi

1700-luvun Itä-Euroopassa ortodoksijuutalaisuuden piirissä syntynyt ”herätysliike”, joka korostaa uskonnonharjoituksessa ja jumalsuhteessa iloa, välittömyyttä ja tietynlaista hurmahenkisyyttä. Liikkeen edustajat yhä tunnistettavissa vanhakantaisesta pukeutumisestaan. Jakaantuu useaan haaraan (myös dynastia), joita kutsutaan niiden oppi-isien, rebbejen, mukaan (kts. myös chabad, rebbe).

Haskala

1700-luvun jälkipuoliskolla Saksassa syntynyt valistusliike, jonka tavoitteena oli juutalaisten integraatio asuinmaidensa tasavertaisina kansalaisina. Liike myös korosti juutalaisten historian ja kielen – heprean – opiskelua ja johti mm. juutalaisen älymystön ja myöhemmin myös sionismin syntyyn (kts. myös sionismi).

Hamantaschen

Purimina perinteisesti syötäviä kolmionmuotoisia pikkuleipiä, jotka on täytetty hillolla tai jollain muulla makealla täytteellä (esim. Nutella). Muotonsa ne ovat saaneet Purim-tarinan pahiksen, juutalaisten kansanmurhaa juonittelevan Hamanin käyttämästä kolkkahatusta (toisen version mukaan hänen korvistaan).

Hamsa

luvusta viisi nimityksensä saanut, yleensä sormet alaspäin roikkuva onnenamuletti, jota käytetään mm. koruissa sekä kotia ja sen asukkaita siunaavissa birkat ha-beit- rukouksen sisältävissä seinäkoristeissa.

Hanukka

Juutalaisen makkabiarmeijan vihollisvalloittajilta takaisin valloittaman temppelin uudelleen käyttöön vihkimisen muistoksi vietettävä kahdeksanpäiväinen juhla, yleensä samoihin aikoihin joulun kanssa. Hanukan ihmeen kunniaksi tällöin tyypillisesti syötävät ruoat ovat öljyssä paistettuja (kts. myös latke, sufganiya).

Hanukkia

Hanukkana käytettävä kahdeksanhaarainen kynttelikkö, johon sytytetään uusi kynttilä kahdeksanpäiväisen juhlan jokaisena iltana.

Ha-Olam Ha-Ba

Tuleva maailma (engl. world to come). Juutalainen teologia ei juurikaan käsittele kuolemanjälkeisen elämän kysymyksiä, siihen vain viitataan Ha-Olam Ha-Bana.

Havdala

Perjantai-iltana auringon laskiessa alkavan sapatin päättävä rituaali lauantai-iltana auringonlaskun jälkeen, johon sisältyy letitetyn kynttilän sytyttäminen, tuoksuvien mausteiden haistaminen sekä siunatun viinin juominen.

Heprea

Juutalaisten perinteisesti puhuma kieli, jolla Tanakh kirjoitettiin. Talmudinen kirjallisuus puolestaan kirjoitettiin pitkälti aramealla, joka siinä vaiheessa oli syrjäyttänyt alueen puhuttuna kielenä. Tämän jälkeen heprea säilyi liturgisessa käytössä, kunnes se juutalaisen kansallisaatteen innoittamana elvytettiin henkiin ja on tänään Israelin virallinen kieli (kts. myös sionismi).

Holokausti

Juutalaisiin heidän historiansa aikana kohdistuneista vainoista pahin: natsi-Saksan vuosina 1938–1945 toteuttama joukkotuhontaohjelma Euroopan juutalaisväestön hävittämiseksi. Juutalaisten lisäksi holokaustissa pyrittiin myös muiden ala-arvoiseksi katsottujen ihmisryhmien kuten homot, vammaiset ja romanit) kansanmurhaan.

Jarmulke/ kipavalikoimaa jerusalemilaisessa kaupassa.

J

Jahrtzeit

Jiddishiä, (jonkun läheisen kuoleman) vuosipäivä, jotta perinteisesti vietetään heprealaisen kalenterin päivämäärien mukaan lukemalla tälle kuolleiden rukous kaddish sekä polttamalla koko vuorokauden kestävää kynttilää. Hautakivi juutalaisille haudoille pystytetään perinteisesti vasta kuoleman ensimmäisenä jahrzeitina.

Jarmulke

Uskonnollisten juutalaismiesten (tai reformisuuntauksessa myös naisten) käyttämä, päälelle asetettava pieni päähine, jonka materiaalista, koosta ja tyylistä on monesti pääteltävissä kantajansa etnisyys, tunnustama juutalaisuuden suuntaus sekä suhde sionismiin. Jarmulke on sen jiddishinkielinen nimitys (kts. myös kipa).

Jiddish

Yksi diasporajuutalaisten kielistä; Pohjois- ja Itä-Euroopan juutalaisten historiallisesti puhuma kieli. Tunnetaan myös juutalaissaksana. Perustuu keskiaikana Rheinin laaksossa puhuttuun saksaan, jonka juutalaiset sinne saapuessaan omaksuivat, mutta sitä heprean kirjaimilla kirjoittaen. Poikkeaa hepreasta siinä, että kirjoitettuun jiddishiin on merkitty myös vokaalit (kts. myös juutalaisarabia, ladino).

Jom Kippur

10 päivää juutalaisen uuden vuoden jälkeen vietettävä suuri sovintopäivä, jolloin perinteen mukaan Jumala enkeleineen sulkee tuomiokirjansa, tehtyään kuluneiden 10 päivän aikana päätöksen jokaisen ihmisen elämästä tulevalle vuodelle (kts. myös Rosh ha-Shana).

Juutalaisarabia

Yksi diasporajuutalaisten kielistä; Pohjois- Afrikan ja arabimaiden juutalaisten historiallisesti puhuma kieli, joka ajasta ja paikasta riippuen oli joko lähinnä yksi paikallisesti puhutun arabian murteista tai heprean aakkostolla kirjoitettu oma klassiseen arabiaan perustuva kielensä (kts. myös jiddish, ladino).

K

Kabbalat shabbat

Sapatin tervetulleeksi toivottava palvelus perjantai-iltaisin. Ei välttämättä ole synagogassa, vaan missä ikinä yhteisö kokoontuu. Siunauksia, rukouksia ja erilaisia sapattilauluja sisältävä palvelus päättyy monesti yhteiseen sapattiateriaan.

Kaddish

Tietty rukous, osa juutalaisten jumalanpalvelusten järjestystä. Yleensä siihen viitattaessa puhutaan ihan erityisestä kaddishista: kuolleen läheisen muistolle lausuttavasta surijan kaddishista (kts. myös jahrzeit).

Kantonisti

Suomenjuutalaisten historiallisen ytimen muodostaneet, Venäjän armeijaan (pakko)värvätyt, mm. Liettuasta ja Valko-Venäjältä alun perin kotoisin olevan juutalaismiehet, joille pahimmillaan jopa 25 vuotta kestäneen palveluksen päättymisen jälkeen annettiin lupa asettua Suomeen. Nykyään nimityksellä viitataan myös heidän jälkeläisiinsä. Termin alkuperä on ranskan kielen sotilaspiiriä tarkoittavassa sanassa canton.

Kashrut

Uskonnollisten juutalaisten ruokavaliota säätelevä säännöstö, joka jakaa eläimet sallittuihin ja kiellettyihin, liha- ja maitotuotteisiin sekä raaka-aineisiin, jotka katsotaan neutraaleiksi (kts. myös bashari, halavi, kosher, parve).

Kavana

Tarkoituksellisuus, vilpittömyys; tietty omistautuneisuus, jota juutalaisella tulee olla hänen rukoillessaan ja palvellessaan Jumalaa. Hänen ei tulisi vain toistaa tyhjiä sanoja, vaan ymmärtää puhumansa ja puhua suoraan sydämestä.

Ketuba

Juutalaisen parin naimisiin mennessään tekemä avioliittosopimus, joka on kauniisti koristeltu ja teetetty niihin erikoistuneella artistilla ja joka tyypillisesti on esillä perheen kotona.

Ketuvim

Heprealaisesta Raamatusta käytetään nimitystä Tanakh, joka tulee hepreankielisistä nimityksistä eri luokille, joihin erilaiset tekstit jaotellaan. Ryhmiä on kolme, joista viimeinen on Ketuvim eli kirjoitukset (kts. myös Toora, Nevi’im).

Kibbutz

1910-luvulla alkunsa saaneen liikkeen ideologiaa toteuttava, yhteisöllisyyteen (etenkin omistuksen suhteen) perustuva, suoraan demokratiaan perustuva kollektiivi, joissa ihmiset asuivat ja kasvattivat lapsensa yhdessä. Alkujaan tuotanto painottui maatalouteen, tätä nykyä niillä on myös muita elinkeinoja, jopa teknologiaa ja teollisuutta. Samoin asumisessa on nykyään enemmän yksityisyyttä. Yhdessä moshavien kanssa kibbutzit muodostavat n. 80 prosenttia koko maan maataloustuotannosta (kts. myös moshav).

Kiddush

Sapattina ja juhlapyhinä tarjoiltavalle viinille tehty siunaus. Voi tarkoittaa myös sapattiaamuna (eli lauantaina) synagogassa pidettävän aamupalveluksen jälkeen järjestettävää tilaisuutta, joka voi koostua joko virvokkeista ja pienestä syötävästä tai ihan kunnon ateriasta (kts. myös sapatti, havdala).

Kipa

Uskonnollisten juutalaismiesten (tai reformisuuntauksessa myös joidenkin naisten) käyttämä, päälaelle asetettava pieni päähine, jonka materiaalista, koosta ja tyylistä on monesti pääteltävissä kantajansa etnisyys, tunnustama juutalaisuuden suuntaus sekä suhde sionismiin. Kipa on sen hepreankielinen nimitys (kts. myös jarmulke).

Kitniyot

Luokitus tietyille ruoille (riisi, siemenet sekä pavut, linssit ja muut palkokasvit), jotka ovat uskonnollisten ashkenaasijuutalaisten perinteessä kiellettyjä pesachina chametzin lisäksi. Sefardiperinteessä kitniyot on sallittua pesachina (kts. myös chametz, pesach, ashkenaasi, sefardi).

Klal Israel

Israelin kansa, koko maailmanlaajuinen juutalaisyhteisö (kts myös Yiddishkeit).

Kohen

Muinaisessa Israelissa juutalaiset jaettiin kolmeen sukupolvelta toiselle periytyvään heimoon: pappissukuun koheneihin, näittä temppelipalveluksissa avustaneisiin leviitteihin sekä tavalliseen kansaan israelilaisiin. Koheneiden erityisaseman vuoksi heihin kohdistuu tiettyjä erikoissääntöjä. Toisin kuin ortodoksijuutalaisuus, on reformijuutalaisuus luopunut näiden käytöstä ja kohtelee kaikkia tasavertaisina.

Kosher

Kashrut-säädösten mukaan syötäväksi kelpaavat eläimet: ruokansa märehtivät nisäkkäät, joilla on jakaantunut sorkka sekä suuri osa linnuista. Nämäkin ovat kuitenkin kosher vain, mikäli ne teurastetaan kosher-säädösten mukaisesti. Kashrut jakaa eläimet kahteen: sallittuihin sekä kiellettyihin. Kala on kosher, mikäli sillä on näkyvät suomut ja evät (kts. myös bashari, halavi, kashrut, parve, treif).

Kotel

Jerusalemin temppelistä ainoa jäljellä oleva osa, myös Itkumurina tunnettu Länsimuuri, jonne juutalaiset kokoontuvat rukoilemaan. Koko hepreankieliseltä nimeltään Ha-Kotel ha-Ma’aravi, puhekielessä käytetään usein pelkkää Kotelia.

L

Ladino

Yksi diasporajuutalaisten kielistä; Keski- ja Etelä-Euroopan juutalaisten historiallisesti puhuma kieli. Tunnetaan myös juutalaisespanjana. Perustuu vanhaan espanjaan, jonka juutalaiset Iberian niemimaalle saapuessaan omaksuivat, mutta sitä heprean kirjaimilla kirjoittaen (kts. myös jiddish, juutalaisarabia).

Latke

Hanukkana tarjottava perinneruoka: öljyssä paistettu, raastetusta perunasta ja sipulista tehty kakkunen, joka ashkenaasiperinteessä tarjoillaan yleensä smetanan tai omenakastikkeen kanssa. Sefardiperinteessä ne tehdään perunan sijaan kesäkurpitsasta ja valkosipulista ja tarjoillaan lihan kanssa (kts. hanukka, sufganiya).

Leviraattinen avioliitto

Perinteisessä juutalaisuudessa noudatettu periaate, jossa naimattoman veljen odotetaan avioituvan kuolleen veljensä leskeksi jääneen vaimon kanssa, mikäli näiden avioliitosta ei ole ehtinyt syntyä jälkeläisiä. Tulee latinan kielen lankoa (aviomiehen veli) tarkoittavasta sanasta levir. Lesken oli mahdollisuus vapautua tästä chalitza-seremonian kautta (kts. myös chalitza).

*Noudattaakseen pesachin erityisiä kosher-sääntöjä leivän kohottamattomuudesta, tulee matza-leivän valmistamiseen kulua korkeintaan 18 minuuttia.*

M

Ma’ariv

Iltapalvelus, joka toimitetaan auringonlaskun jälkeen (kts. myös shacharit, musaf, mincha).

Mamzer (mon. mamzerim)

Tietyistä Raamatussa kielletyistä liitoista (esim. aviorikos) tai insestistä syntynyt jälkeläinen tai tällaisen jälkeläinen, johon ortodoksisuudessa kohdistuvat rajoitukset estävät häntä esimerkiksi avioitumasta juutalaisen kanssa.

Matrilineaarinen

Äidin kautta periytyvä. Juutalaisuuden katsotaan periytyvän matrilineaarisesti, eli kaikki juutalaisesta äidistä syntyvät lapset lasketaan juutalaisiksi, vaikkei isä sitä olisikaan. Reformijuutalaisuusyhteisöissä monet hyväksyvät myös patrilineaarisen juutalaisen, eli henkilön, jonka isä on juutalainen (kts. myös patrilineaarinen).

Matza

Rakenteeltaan ja maultaan meidän voileipäkeksiä muistuttava kohottamaton leipä, jota on sallittua nauttia kahdeksanpäiväisen pesach-juhlan aikaan, jolloin pidättäydytään kohotetusta leivästä ja muista viljatuotteista (kts. myös chametz, pesach).

Megilla

Käännettynä: käärö. Viittaa tiettynä aikana luettavaan tiettyyn Tooran kirjaan, käytännössä siis joko Megillat Ruthiin eli Shavuot-juhlana luettavaan Ruutin kirjaan tai Megillat Estheriin, Purimina luettavaan Esterin kirjaan (kts. myös shavuot, purim).

Menora

Seitsenhaarainen kynttelikkö, jota tiedetään käytetyn jo temppeleitä edeltävänä aikana ja josta tuli yksi Jerusalemiin liitetyistä symboleista. Jäljitelmä temppelissä aikanaan olleesta menorasta löytyy Jerusalemin vanhasta kaupungista. On myös Israelin vaakunassa.

Mezuza

Juutalaisen kodin oikeassa ovenpielessä oleva kotelon sisältä löytyvä pergamenttikäärö, johon on kirjoitettu Tooran jakeita. Puhekielessä mezuzaksi tosin kutsutaan kääröä ympyröivää koteloa (kts. beit mezuza).

Midrash

Talmudia selittävä, tarkentava ja tulkitseva teos. Varsinaisen, eri rabbiinisten auktoriteettien vuosina 400–1200 laatimista kirjoituksista kootun teoksen lisäksi on olemassa myös muuta midrashista kirjallisuutta (kts myös Mishna, Talmud, Tanakh, Toora).

Mikve

Yleensä synagogan yhteydessä oleva rituaalinen kylpy, jossa ortodoksijuutalaismiehet käyvät upottautumassa monesti ennen jokaista sapattia, naiset puolestaan kerran kuussa. Reformijuutalaisuudessa käytetään vain kääntymysseremoniassa.

Milchige

Maitotuotteet. Kashrutia eli kosher-säädöksiä noudattava juutalainen ei saa valmistaa tai nauttia näitä yhdessä lihatuotteiden kanssa, vaan näiden kahden välillä täytyy olla ainakin puoli tuntia, minkä lisäksi henkilön on syötävä jotain neutraalia. Niinpä kosherkeittiöissä on molempien valmistukseen, tarjoiluun ja puhdistamiseen kahdet välineet. Milchige on maitotuotteista käytettävä jiddishinkielinen termi, hepreaksi sana on halavi (kts. myös fleishige, bashari, parve).

Mincha

Iltapäivisin toimitettava jumalanpalvelus/ rukoushetki. Ajankohdasta johtuen ei välttämättä synagogassa vaan voi tapahtua esim. työpaikalla.

Minyan

Jumalanpalvelusten/ rukoushetkien toimittamiseen vaadittava, bar/bat mitzva-iän ylittäneistä juutalaisista koostuva 10 hengen osallistujaryhmä. Ortodoksipiireissä vain miehet lasketaan, reformisuuntauksessa niin naiset kuin miehet lasketaan (kts. myös bar mitzva, bat mitzva).

Mishna

Judah ha-Nasin 200- ja 300-lukujen vaihteessa koostama kokoelma suullisena tietona periytyneestä oraalisesta Toorasta, joka pitää sisällään tuntemuksen niistä juutalaisia koskevista laeista ja määräyksistä, joita ei ollut tallennettu kirjallisesti kanonisoituun Tooraan (kts. myös Midrash, Talmud, Tanakh, Toora).

Misloach Manot

Purimiksi tehtäviä, ystäville ja muille läheisille tehtäviä tai lähetettäviä paketteja, jotka sisältävät ruokaa ja juomaa. Koot vaihtelevat pienistä lahjapusseista isoihin lahjakoreihin, joita alueilla, joissa on iso juutalaisväestö, voi tilata myös valmiina (kts. myös hamantaschen).

Mitzva

Jumalalta peräisin oleva käsky, jota juutalaisten tulee noudattaa. Kaikkiaan niitä on 613, joista 365 koskee asioita, joita ei saa tehdä ja 248 asioita, joita tulee tehdä. Voi tarkoittaa myös uskonnollista velvollisuutta tehdä hyvää/ auttaa muita.

Mitzrahi

Pohjois-Afrikasta ja arabimaista kotoisin oleva juutalaisväestö, joiden perinteet ja historiallisesti puhuma kieli poikkeavat hieman muista juutalaisryhmistä (kts. ashkenaasi sekä sefardi).

Moshav

Israelilainen, pääasiassa pienviljelijöistä koostuva, kibbutsin kaltainen maatalousosuuskunta. Nykyään moshaveissa voi olla mm. turismin kaltaista pienimuotoista liiketoimintaa. Yhdessä kibbutsien kanssa moshavit muodostavat n. 80 prosenttia koko maan maataloustuotannosta (kts.myös kibbuts).

Musaf

Sapattina, juhlapyhinä ja joinain muina erikoispäivinä aamun shacharit- palvelusta mahdollisesti seuraava ylimääräinen palvelus.

*Shema-rukous hepreaksi, translitteroituna, englanniksi ja suomeksi.*

N

Nevi’im

Heprealaisesta Raamatusta käytetään nimitystä Tanakh, joka tulee hepreankielisistä nimityksistä eri luokille, joihin erilaiset tekstit jaotellaan. Ryhmiä on kolme, joista keskimmäinen on Nevi’im eli profeetat (kts. myös Toora, Ketuvim).

Nusach

Liturgia, eri juutalaisyhteisöjen käyttämä jumalanpalvelusjärjestys, joka poikkeaa toisistaan etenkin ashkenaasien ja sefardien/ mizrahien kohdalla.

P

Parasha (mon. parashiyot)

Viikottainen osa Tooraa, joka luetaan sapattina. Näiden pituus ja sisältö vaihtelee suuntauksesta toiseen (kts. myös haftara).

Parve

Kashrut-säädöksissä ”neutraaleiksi” katsotut raaka-aineet, joita saa valmistaa sekä nauttia yhdessä niin maito- kuin lihatuotteiden kanssa. Näihin kuuluvat mm. kala, kananmunat, vihannekset, pavut, viljatuotteet, pähkinät ja hedelmät, samoin kuin kasvipohjaiset maitotuotteita korvaavat tuotteet (soijamaito, kaurafraiche (kts. myös bashari, fleischige, halavi, milchige).

Patrilineaarinen

Isän kautta periytyvä. Juutalaisuuden etnisen identiteetin/ tradition (ashkenaasi, sefardi, mitzrahi) katsotaan periytyvän miehen kautta. Tapauksessa, jossa ashkenaasinainen avioituu sefardimiehen kanssa, noudattaa pariskunta ja heidän perustamansa perhe sefardiperinteitä. Juutalaisuuden itsessään sen sijaan katsotaan periytyvän matrilineaarisesti (kts. myös ashkenaasi, matrilineaarinen, mitzrahi, sefardi).

Pesach

Yleensä keväälle sijoittuva kahdeksanpäiväinen juhla, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Perinteeseen kuuluu, että pesachin aikana pidättäydytään viljatuotteista, minkä lisäksi ashkenaaseilla on muitakin rajoituksia (kts. myös chametz, kitniyot, matza).

Pogrom

Viranomaisten/ hallitsijoiden siunauksella tapahtuva, tiettyyn kansanosaan kohdistuva, usein joukkomurhiin johtava hyökkäys. Termiä käytetään viittamaan juutalaisiin etenkin Venäjällä ja Ukrainassa 1800- ja 1900- luvuilla kohdistettuja väkivallan aaltoja.

R

Rabbanut

Israelin päärabbinaatti. Koko nimeltään Rabbanut Ha-Rashit Li-Yisra'el.

Rabbi

Juutalaiseen teologiaan perehtynyt henkilö, opettaja ja uskonnollinen johtaja. Hasidismissa käytetty termi on rebbe, ortodoksipiireissä erityisen kuuluisiin ja vaikutusvaltaisiin rabbeihin saatetaan viitata sanalla termillä rav.

Rebbe

kts. ed.

Rosh Ha-Shana

Juutalainen uusi vuosi, joka aloittaa 10 päivän katumuspäivien jakson, joka päättyy Jom Kippuriin.

S

Sapatti

Perjantai-iltana alkava, lauantai-illan auringonlaskun jälkeen päättyvä lepopäivä, jolloin uskonnolliset juutalaiset välttävät työntekoa ja kaikkea sellaiseksi laskettavaa. Historiallisesti sapatti takasi vapaapäivän myös orjille, mikä kertoo, kuinka tärkeäksi sen noudattaminen juutalaisuudessa koetaan. Sapatti on levolle, rauhalle, hyvälle ruoalle ja viinille, läheisten seuralle sekä Tooran lukemiselle pyhitetty päivä.

Seder

Pesachina tarjoiltava ateria, jonka eri elementtien sekä sitä saattelevan Haggadan myötä eletään uusiksi Egyptin orjuudesta vapautuminen. Keskeinen osa ateriaa on pesach-tarinan lisäksi seder-lautaselle kootut rituaaliset ruoat, joista jokainen muistuttaa jostain orjuuteen ja siitä vapautumiseen liittyvästä aspektista (kts. myös haggada, pesach).

Sefardi

Keski- ja Etelä-Euroopasta kotoisin olevajuutalaisväestö, joiden perinteet ja historiallisesti puhuma kieli poikkeavat hieman muista juutalaisryhmistä (kts. myös ashkenaasi sekä mitzrahi).

Shacharit

Aamujumalanpalvelus (jota sapattina, juhlapyhinä ja joinain muina erikoispäivinä saattaa seurata ylimääräinen palvelus nimeltä musaf). Uskonnolliset miehet (ja reformisuuntauksissa halutessaan myös naiset) pukeutuvat tällöin erityisin varusteisiin (kts. myös tallith, tefillin).

Shema

Juutalaisuudessa ei ole varsinaista ”uskontunnustusta”, mutta lähimpänä sitä on Shema: uskonnollisten juutalaisten useita kertoja päivässä toistama rukous, joka vahvistaa lausujansa sekä Israelin kansan uskon ja sitoumuksen yhteen jakamattomaan Jumalaan.

Shiva

Hautajaisista alkava seitsemän päivän suruaika, jota kuolleen juutalaisen läheiset viettävät (kirjaimellisesti istuvat). Sääntöjen tarkkuus vaihtelee suuntauksesta toiseen, mutta perinteistä on, käydä vierailulla surevan perheen luona sekä tukea ja myötäelää heidän surussaan ruokaa tuomalla niin, että surijat saavat keskittyä vain menetykseensä.

Shochet

Kashrut-säännöstön edellyttämän rituaalisen teurastuksen eri vaiheet tunteva teurastaja.

Siddur

Jumalanpalveluksissa käytettävä rukouskirja, josta palveluksen etenemistä ja sisältöä on mahdollista seurata. Eri traditioilla (Ashkenaasi, Sefardi) omansa, minkä lisäksi eri suuntauksilla omansa.

Sionismi

Usko siihen, että juutalaisilla, siinä missä muillakin kansoilla, on oikeus vapauteen, omaan maahan ja itsemääräämisoikeuteen.

Sufganiya (mon. sufganiyot)

Hanukkana perinteisesti syötävä herkku, kuin meidän munkki. Juhlan historiasta johtuen hanukkana on tapana syödä öljyssä paistettuja ruokia (kts. myös hanukka, latke).

Synagoga

Juutalaisten pyhättö; rakennus, jossa järjestetään jumalanpalveluksia ja rukoushetkiä. Sen yhteydessä olevissa tiloissa on usein myös mm. opetus-, harrastus- ja yhdistystoimintaa, joskus myös esim. juutalainen koulu ja/tai lastentarha. Tulee kreikan kielen kokoontumista tarkoittavasta sanasta.

T

Tallith

Hapsujen reunustama, yleensä raidoin kuvioitu rukousviitta, jota juutalaiset miehet (reformisuuntauksissa myös naisten näin halutessaan) käyttävät aamun shacharit- palveluksessa sekä sapattina ja pyhäpäivinä (kts. myös shacharit, tefillin).

Talmud

Tanakhin jälkeen juutalaisuuden uskonnollisen kirjallisuuden merkittävin teos sekä halakhan, juutalaisen uskonnollisen lain auktoriteetti. Koostuu kahdesta osasta, joista toinen kokoaa yhteen sanallisesti periytyneet, Toorassa mainitsemattomat lait sekä käytännöt ja toinen tarkentaa ja tulkitsee tätä (kts, myös Mishna, Gemara).

Tanakh

Muun maailman Vanhana Testamenttina tuntema teos, heprealainen raamattu, joka koostuu kolmesta kokonaisuudesta: Toora, Nevi’im eli profeetat sekä Ketuvim eli kirjoitukset. Tanakh on akronyymi näiden hepreankielisistä alkukirjaimista (kts. myös Nevi’im, Ketuvim, Toora).

Tefillin (yks. tefilla)

Uskonnollisten juutalaismiesten (reformisuuntauksissa halutessaan myös naisten) käyttämät, otsalle ja vasempaan käsivarteen kiinnitettävät rukouslaatikot, jotka puetaan päälle arkipäivien shacharit-palvelusta varten. Beit mezuzan tavoin pitävät sisällään pieniä pergamenttirullia, joissa jakeita Toorasta (kts. myös mezuza, tallith, shacharit).

Tikkun Olam

Kirjaimellisesti: maailman korjaaminen. Etenkin reformijuutalaisuudessa korostuva käytännönläheinen ajattelu, jonka mukaan on meidän jokaisen velvollisuus tehdä osamme tehdäksemme maailmasta paremman paikan.

Toora

Heprealaisesta Raamatusta käytetään nimitystä Tanakh, joka tulee hepreankielisistä nimityksistä eri luokille, joihin erilaiset tekstit jaotellaan. Ryhmiä on kolme. Näistä ensimmäinen on Toora ja tarkoittaa viittä Mooseksen kirjaa, joihin on kirjattu Jumalan antamat käskyt ja niiden muodostama laki (kts. myös Nevi’im, Ketuvim).

Treif (myös trefa)

Kashrut-säädösten mukaan syötäväksi kelpaamattomat eläimet, kuten sika ja äyriäiset. Samoin itsestään kuollut liha, ei-kosher-säädösten mukaisesti teurastetut kosher-eläimet, elävästä eläimestä otetut ruhonosat sekä tietyt osat eläintä, myös veri (kts. myös kashrut, kosher).

Tzedaka

Hyväntekeväisyys, jonka harjoittaminen on juutalaisille uskonnollinen velvollisuus, taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

U

Ulpan

Heprean kielen intensiivikurssi. Näitä on viittä eri tasoa/ luokkaa ja niissä opiskellaan pääasiassa kokopäiväisesti. Ohjelmien kesto vaihtelee muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Termiä voidaan käyttää myös yhteydessä ulpan giyur, jolloin viitataan kääntymyskurssiin (kts. myös giyur).

Yiddishkeit, jiddishkeit

Jiddishinkielinen termi, jolla monta merkitystä: juutalaisuus, juutalainen elämäntapa, juutalainen yhteisö (kts. myös Klal Israel).

Yishuv, jishuv

Sanalla viitataan Israelin alueella ennen valtion uudelleen perustamista 1948 asuneisiin juutalaisyhteisöihin, joita syntyi sionististen muuttoliikkeiden, aliyoiden myötä. Monesti tehdään ero vanhaan ja uuteen yishuviin, joista ensimmäisellä tarkoitetaan alueella jo ennen näitä asuneita, vanhoja juutalaisyhteisöjä ja jälkimmäinen sionismin myötä perustettuja (ks. myös aliya, sionismi).

Hyödyllisiä linkkejä

Täältä löydät linkkejä hyödyllisiin ja lisäinformaatiota juutalaisuuden eri osa-alueista tarjoaviin sivustoihin. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta ne ovat valitettavasti saatavilla vain englanniksi.

Aish Ha-Torah

Digialustoja työssään aktiivisesti käyttävä opetuksellinen organisaatio, joka pyrkii levittämään tietoa juutalaisuudesta ja innostamaan juutalaisia uskonnolliseen elämään. Eri kanavissa runsaasti monipuolista sisältöä: uutisia, kolumneja, tietoiskuja, historia-artikkeleita ja paljon muuta.

www.aish.com

Amitys

Suomenjuutalaisen sukututkimuksen avuksi kehitetty sivu.

https://www.amitys.com

Avi Catering

Maan ainoa kosher-cateringpalvelu. Omistaja sama kuin Baba Foodsilla, joten laatu on taattu.

hovav@dlc.fi

European Union For Progressive Judaism

Reformijuutalaisuuden asemaa Euroopassa ajava ja sen yhteisöjä edustava eurooppalainen kattojärjestö. Tietoa myös sen alaisuudessa tapahtuvasta kääntymyksestä, beit dinistä sekä rabbiksi kouluttautumisesta.

www.eupj.org

HebCal

Kaikki, mitä voisit haluta juutalaiselta kalenterilta: tietoa tulevista juhlapyhistä, sapattikyntilöiden sytytysajoista sekä kunkin päivän Tooran tai Talmudin opiskelujakoista. Mahdollisuus myös ladata juutalaiset juhlapyhät heprealaisen kalenterin päivämäärineen iPhoneen, iPadiin, Androidiin (Google Calendarin kautta), Outlookiin, macOS Desktop Calendariin, tai mihin tahansa iCalendar (.ics) – syötettä käyttäviin sovelluksiin.

www.hebcal.com

Helsingin ortodoksijuutalainen seurakunta

Helsingin ortodoksiseurakunnan nettisivu, josta löytyy tietoa mm. Suomen juutalaisyhteisöä koskettavista ajankohtaisista tapahtumista.

www.jchelsinki.fi

Hey Alma

Aktiivisesti päivitetty juutalaisen kulttuurin sivusto ja verkkoyhteisö, jossa julkaistaan feministisen juutalaisuuden näkökulmasta julkaistuja artikkeleita popkulttuurista politiikkaan ja identiteettikysymyksiin.

www.heyalma.com

Holokaustin uhrien muisto ry

Holokaustin uhrien muistoa vaaliva yhdistys, jonka sivulta löytyvän holokaustitiedon joukossa on myös selviytyjien haastatteluita.

www.hum.fi

Ian’s Mart

Koshertuotteita lihasta säilykkeisiin ja israelilaisiin erikoisuuksiin myyvä verkkokauppa, josta löytyy myös sapatti-, havdala- ja jahrzeitkynttilöiden kaltaisia käyttötavaroita. Toimitus koko Suomeen.

www.finshop.iansmart.fi

Institute for Jewish Policy Research

Riippumaton tutkimuslaitos, joka julkaisee tutkimuksia ja tilastotietoa Iso-Britannian ja Euroopan juutalaisista.

www.jpr.org.uk

Jamie Geller

Tori Aveyn ohella yksi maailman johtavista kosher-ruokakirjoittajista. Reseptejä, ruokalistoja, apua aterioiden suunnitteluun sekä videoita kotikokkailun tueksi.

www.jamiegeller.com

Jewish Gen

Eri arkistoja ja tietokantoja sisältävä kattava sukututkimussivusto, josta löytyy mm. tietoa tuhansista sukunimistä juurineen ja asuinpaikkoineen sekä eri maihin keskittyneitä tietopankkeja.

www.jewishgen.org

Judaism 101

Selkeästi aihepiireittäin jaoteltu, helposti ymmärrettävinä paloina tarjoiltu tietopaketti juutalaisuudesta juutalaisen elämän eri osa-alueineen.

www.jewfaq.org

Jewish Book Council

Juutalaiselle kirjallisuudelle omistettu sivusto, jonka kattava sisältö tarjoaa niin kirja-arvioita, -suosituksia, kirjailijoiden haastatteluja kuin online-tapahtumiakin ja lukupiirejä, joihin voi osallistua virtuaalisesti mistä päin maailmaa tahansa.

www.jewishbookcouncil.org

Jewish Heritage

Euroopan juutalaisiin, heidän historiaansa, kulttuuriinsa ja vaiheisiin keskittyvä sivu, joka järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, joka kokoaa yhteen eri maissa toimivia juutalaista historiaa vaalivia tahoja. Täältä saa myös ideoita eri maiden juutalaisissa kohteissa matkailuun:

www.jewisheritage.org

Jewish Music Stream

Juutalaista musiikkia soittava striimauspalvelu, jonka kautta on mahdollista esittää myös toiveita tai ostaa mieluisia kappaleita. Pääpaino perinteisemmässä, myös jiddishinkielisessä musiikissa.

www.jewishmusicstream.com

Jewish Virtual Library

Huikaisevan määrän materiaalia sisältävä virtuaalikirjasto, joka juutalaisuuden historian ja nykyisyyden lisäksi on erikoistunut faktoihin antisemitismistä, holokaustista sekä Israelista:

www.jewishvirtuallibrary.org

Kosher.com

Tuhansia kosher-ruokavalioon tehtyjä reseptejä, artikkeleita ruokaperinteistä, opastusta keittiön tekemisestä ja pitämisestä kosherina, vinkkejä juhlapyhiin sekä tietoa kashrutin eli juutalaisten ruokasäännösten yksityiskohdista.

www.kosher.com

My Jewish Learning

Kattava kokonaisuus juutalaisuudesta; tietoa paitsi historiasta, juhlapyhistä, käytännöistä, myös keskustelua nykyelämään liittyvistä ilmiöistä sekä tiettyihin erityisasioihin keskittyviä artikkeleita:

www.myjewishlearning.com

Reform Judaism

Tietoa juutalaisuudesta nimenomaan reformijuutalaisin silmin: historiaa, nykyisyyttä, juutalaisuutta ympäri maailman, reseptejä ja materiaalia eri teemojen opiskeluun:

www.reformjudaism.org

Sefaria

Suunnilleen kaikki juutalaisuuden pyhät kirjoitukset yhdelle nettisivulle kokoava, useammalle kielelle käännetty, vapaasti käytettävissä oleva aarrearkku, jossa tekstiä seuraavat selitykset tekevät oppimisesta helppoa ja mielekästä.

www.sefaria.org

Totally Jewish Travel

Kosher-matkailuun erikoistunut sivu, josta löytyvät listaukset kunkin kohteen kosher-ravintolatarjonnasta, hotelleista, synagogista sekä muista juutalaista matkailijaa kiinnostavista kohteista. Osoittaa, että maailma on avoimempi kuin luulikaan: tarjonta pitää sisällään kaikkea mahdollista hiihtolomista kosher-safareihin.

www.totallyjewishtravel.com

Tori Avey

Pelkkiä kosher-reseptejä tarjoileva ruokabloggari, jonka mittavasta reseptiarkistosta löytyy myös erilaiset allergiat huomioon ottavia ohjeita, juutalaisia klassikoita, vinkkejä eri juhlapyhien ruokalistoihin ja ylipäätään modernilla otteella tehtyjä kiinnostavia ruokia arjen repertuaariin lisättäväksi:

www.toriavey.com

Turun ortodoksijuutalainen seurakunta

Tietoa suomenjuutalaisten historiasta, etenkin Turussa.

www.jcturku.fi

Union for Reform Judaism:

Pohjois-Amerikan reformijuutalaisyhteisöjä edustava ja niistä informaatiota tarjoava sivu, jolta löytyy myös paljon tietoa reformiliikkeen historiasta ja arvoista.

www.urj.org

United States Holocaust Memorial Museum

Holokaustiin, sen mahdollistaneeseen antisemitismiin sekä näistä opettamiseen erikoistunut museo, joka tarjoaa myös kiehtovan katsauksen juutalaiseen elämään Euroopassa ennen toista maailmansotaa. Laajaan tietokantaan on tallennettu myös holokaustista selvinneiden omia kokemuksia.

www.ushmm.org

World Jewish Congress

Yli 100 maan juutalaisyhteisöjä edustava maailmanlaajuinen kattojärjestö, jonka sivuilta löytyy tietoa ja tilastoja eri maiden juutalaisten historiasta ja tilanteesta:

www.worldjewishcongress.org/en

World Union for Progressive Judaism

Maailman eri edistyksellistä juutalaisuutta edustavien yhteisöjen verkosto, jonka kautta löytyy myös eri vaihto-ohjelmia, mahdollisuuksia verkostoitua sekä tietoa eri keinoista tehdä tikkun olamia,

www.wupj.org

Yad Vashem – The World Holocaust Remembrance Center

Jerusalemissa sijaitsevan museon sekä tutkimusinstanssin sivu, jonka tietokannasta löytyy koko lailla kaikki, mitä holokaustista on koskaan dokumentoitu: uhrien nimistä Righteous Among Nations- listan juutalaisia oman henkensä uhalla auttaneisiin, valokuvia, selviytyneiden kertomuksia sekä digitoituja asiakirjoja.

www.yadvashem.org

YIVO Institute for Jewish Research

Euroopan juutalaisten historiaa ja elämää, jiddishin kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria sekä holokaustia kartoittava tutkimusinstituutti, jonka sivuilta löytyy niin tutkimustietoa kuin apua sukututkimukseen. Kokoelmiin tallennettu myös musiikkia.

www.yivo.org

Netin välityksellä on nykyään mahdollista viettää hyvinkin aktiivista ja kansainvälistä juutalaista elämää: eri palvelut mahdollistavat osallistumisen niin jumalanpalveluksiin kuin luku- ja opintopiireihin – missä tahansa päin maailmaa.

Kirjallisuutta

Kiinnostaako sinua syventää tietämystäsi juutalaisesta elämästä, historiasta, uskonnosta, tai jostain sen osa-alueesta? Tänne olemme koonneet aihepiireittäin tietokirjallisuutta, josta löydät lisää tietoa.

PS. Älä unohda myöskään Usein kysytyt kysymykset- osiotamme!

Juutalainen uskonto

Diamant, Anita: Choosing a Jewish Life, Revised and Updated. A Handbook for People Converting to Judaism and for Their Family and Friends

Olitzky, Kerry M. & Isaacs, Ronald H.: The Complete How to Handbook for Jewish Living. 3 Volumes in 1

Robinson, George: Essential Judaism: A Complete Guide to Beliefs, Customs and Rituals

Steinsaltz, Adin: A Guide to Jewish Prayer

Juutalaisuuden historia

Ben-Sasson, H.H.: A History of the Jewish People

Illman, Karl-Johan & Harviainen, Tapani: Juutalaisten historia

Johnson, Paul: A History of the Jews

Myers, David N.: Jewish History: A Very Short Introduction

Seltzer, Robert: Jewish People, Jewish Thought. The Jewish Experience in History

Schama, Simon: The Story of the Jews: Finding the Words 1000 BC-1492 AD

Juutalainen kulttuuri

Green, Arthur: Judaism’s 10 Best Ideas.

Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan: Juutalainen kulttuuri.

Kolatch, Alfred J.: The Jewish Book of Why

Kushner, Harold: To Life! A Celebration of Jewish Being and Thinking.

Telushkin, Joseph: Jewish Literacy. The Most Important Things to Know about the Jewish Religion, Its People and Its History.

Juutalainen elämä

Artson, Bradley Shavit: It’s a Mitzvah: Step-By-Step to Jewish Living

Diamant, Anita: Living a Jewish Life: Jewish Traditions, Customs and Values for Today’s Families.

Gillman, Neil: The Way Into Encountering God In Judaism.

Greenberg, Irving: The Jewish Way: Living the Holidays.

Strassfeld, Michael: A Book of Life: Embracing Judaism as a Spiritual Practice.

Telushkin, Joseph: The Book of Jewish Values. A Day-by-Day Guide to Ethical Living

Juutalainen keittiö

Apfelbaum, Chanie: Millennial Kosher: recipes reinvented for the modern palate.

Glezer, Maggie: A Blessing of Bread: The Many Rich Traditions of Jewish Bread Baking Around the World.

Grossinger, Jennie: The Art of Jewish Cooking

Nathan, Joan: Jewish Holiday Cookbook

Roden, Claudia: The Book of Jewish Food

Sternberg, Robert: Yiddish Cuisine: A Gourmet's Approach to Jewish Cooking

Juutalaisena eläminen nykyajassa

Bookman, Terry: Beyond Survival. How Judaism Can Thrive in the 21st Century

Czollek, Max: De-Integrate! A Jewish Survival Guide for the 21st Century

Donim, Hayim H.: To Be a Jew. A Guide to Jewish Observance in Contemporary Life

Feldman, Noah: To Be a Jew Today. A New Guide to God, Israel, and the Jewish People

Hurwitz, Sarah:Here All Along. Finding Meaning, Spirituality, and a Deeper Connection to Life--in Judaism (After Finally Choosing to Look There)

Ruttenberg, Danya: Surprised by God: How I Learned to Stop Worrying and Love Religion

Strassfeld, Michael: Judaism Disrupted: A Spiritual Manifesto for the 21st Century

Juutalaisuus ja feminismi

Einstein Schorr, Rebecca & Mendelsohn Graf, Alysa: The Sacred Calling: Four Decades of Women in the Rabbinate

Fine, Gila: The Madwoman in the Rabbi's Attic: Rereading the Women of the Talmud

Goldstein, Elyse: New Jewish Feminism. Probing the Past, Forging the Future

Greenberg, Blu: On Women and Judaism. A View from Tradition

Greenspahn, Frederick E.: Women and Judaism. New Insights and Scholarship

Hartman, Tova: Feminism Encounters Traditional Judaism. Resistance and Accommodation

Haberman, Bonna Devora: Israeli Feminism Liberating Judaism: Blood and Ink

Lapidus Lerner, Anne: Eternally Eve. Images of Eve in the Hebrew Bible, Midrash, and Modern Jewish Poetry

Levi Elwell, Sue & Fuchs Kreimer, Nancy: Chapters of the Heart. Jewish Women Sharing the Torah of our Lives

Pinsky, Dina: Jewish Feminists: Complex Identities and Activist Lives

Plaskow, Judith: Standing Again at Sinai. Judaism from a Feminist Perspective.

Rubin Dranger, Joanna: Judiska hjältinnor.

Cohn Eskenazi, Tamara & Weiss, and Andrea L.: The Torah: A Women’s Commentary

Juutalaisuus ja LGBTQ

Address, Richard F. & Kushner, Joel L. Kushner & Mitelman, Geoffrey: Kulanu (All of Us). A Program & Resource Guide for Gay, Lesbian, Bisexual & Transgender Inclusion

Avishai, Orit: Queer Judaism

Boyarin, Daniel: Unheroic Conduct. The Rise of Heterosexuality and Invention of the Jewish Man.

Greenberg, Steven: Wrestling with God and Men. Homosexuality in the Jewish Tradition.

Eger, Denise: Mishkan Ga’avah. Where Pride Dwells -A Celebration of LGBTQ Jewish Life and Ritual

Dzmura, Noach: Balancing on the Mechitza. Transgender in Jewish Community

Hope Lefkowitz, Lori: In Scripture: The First Stories of Jewish Sexual Identities

Michaelson, Jay: God vs. Gay? The Religious Case for Equality

Ramer, Andrew: Queering the Text. Biblical, Medieval, and Modern Jewish Stories

Juutalaisuus Suomessa

Ekholm, Laura: Lechaim! : kuvia Suomen juutalaisten historiasta. Images from the history of Jews in Finland

Haapanen, Atso: Ennen Auschwitzia - Suomen juutalaisten tarina

Jacobsson, Santeri: Taistelu ihmisoikeuksista

Simon, John: Mahdoton sota

Smolar, Rony: Elämäni kahdeksas päivä - Mayer Franckin selviytymistarina

Smolar, Rony & Hirschowits, Adiel: Makkabi — Helsingin juutalaisen urheiluseuran historia

Torvinen, Taimi: Kadimah – Suomen juutalaisten historia

Antisemitismi

Baddiel, David: Jews Don’t Count

Berenbaum, Michael: Not Your Father’s Antisemitism. Hatred of the Jews in the 21st Century

Cohn Norman: Warrant for Genocide: The myth of the Jewish World Conspiracy and the Protocols of the Elders of Zion

Goldhagen, Daniel Jonah: The Devil That Never Dies. The Rise and Threat of Global Antisemitism

Goldstein, Phyllis: A Convenient Hatred. The History of Antisemitism

Horn, Dara: People Love Dead Jews. Reports From a Haunted Present.

Lipstadt, Deborah E.: Antisemitism. Here and Now

Nirenberg, David: Anti-Judaism. The History of a Way of Thinking.

Perry, Marvin & Schweitzer, Fredrik M.: Antisemitic Myths. A Historical and Contemporary Anthology

Rich, Dave: Everyday Hate. How antisemitism is built into our world – and how you can change it

Rothholz, Peter L.: Anti-Zionism and Antisemitism. The Dynamics of Delegitimization

Stern, Kenneth: Anti-Semitism Today. How It Is The Same, How It Is Different, and How To Fight It

Holokausti

Bruchfeld, Stéphane & Levine, Paul A.: Kertokaa siitä lapsillenne… Kirja juutalaisten joukkotuhosta Euroopassa 1933-1945

Carter Hett, Benjamin: The Death of Democracy. Hitler’s Rise to Power and the Downfall of the Weimar Republic

Clementi, Frederica K.: Holocaust Mothers and Daughters. Family, History, and Trauma

Frank, Anne: The Diary of a Young Girl

Haffner, Sebastian: Defying Hitler

Hayes, Peter: Why? Explaining the Holocaust

Kaplan, Marion: Between Dignity and Despair. Jewish Life in Nazi Germany.

Levi, Primo: Survival in Auschwitz

McMillan, Dan: How Could This Happen. Explaining the Holocaust

Rees, Laurence: The Holocaust. A New History.

Segev, Tom: The Seventh Million. The Israelis and the Holocaust

*Kirjallisuus on juutalaisuudessa tärkeässä roolissa.*

Tutkimuksia ja selvityksiä

Tänne olemme koonneet juutalaisia tai heidän elämäänsä ja haasteita – mm. antisemitismi – käsittelevää tutkimustietoa, selvityksiä, raportteja ja julkaisuja. Näitä, niin Minhag Finland- hankkeen julkaisuja kuin eri opinnäytetöitä, on julkaistu paljon enemmänkin, mutta tähän olemme koonneet verkosta löytyvät. Sisällöltään ne keskittyvät Suomen juutalaisyhteisöön sekä Euroopan Unionin alueeseen.

2004

Juutalaisena Suomessa 1930- ja 1990- luvuilla

Manifestations of Antisemitism in the EU 2002 – 2003

2002

Suomen juutalaiset – uskot, tavat, asenteet

Jumalanpalveluksia netissä

Haluaisitko päästä seuraamaan reformijuutalaista jumalanpalvelusta? Seuraavaan listaan olemme koonneet linkkejä synagogiin, jotka lähettävät sapattipalveluksensa (perjantai-ilta, lauantai-aamu) sekä suurimpien juhlapyhien palveluksia livestriimeinä.

Eri maiden aikaeroista ja palveluksissaan käyttämistä kielistä johtuen alla näkyvään listaukseen valikoidut striimit on käyttäjäystävällisyyden nimissä valittu isobritannialaisista synagogista.

Alyth (North Western Reform Synagogue)

Beth Shalom, Cambridge (email for details)

Blackpool Reform Jewish Congregation

Bournemouth Reform Synagogue

Brighton & Hove Reform Synagogue (email for details)

Bromley Reform Synagogue

Edgware & Hendon Reform Synagogue

Finchley Reform Synagogue

Glasgow Reform Synagogue (email for details)

Harlow Jewish Community (email for details)

Kol Chai – Hatch End Reform Jewish Community

Maidenhead Synagogue

Manchester Reform Synagogue

Menorah Synagogue

Mosaic Reform Synagogue

Radlett Reform Synagogue

Sha’arei Tsedek Synagogue

Sinai Synagogue

South Hampshire Reform Jewish Community

South West Essex & Settlement Reform Synagogue

Wimbledon Reform Synagogue

*Juutalaisiin jumalanpalveluksiin pääsee osallistumaan ihan kotisohvaltakin.*

Usein kysytyt kysymykset

Juutalaisuudesta ja juutalaisista kuule usein levitettävän mitä mielikuvituksellisempia väitteitä. Jos omaan tuttavapiiriin ei kuulu ainoatakaan juutalaista eikä uskontoa sen kummemmin tunne, on helppo haksahtaa uskomaan näihin.

Olemme koonneet sivuillemme kattavasti tietoa juutalaisesta uskonnosta, kulttuurista ja elämästä. Sen lisäksi löydät alta kokoelman usein kysyttyjä kysymyksiä. Toivottavasti nämä yhdessä auttavat lisäämään ymmärrystä ja siten vähentämään ennakkoluuloja.

Onko anti-sionismi antisemitismiä?

On. Se on sitä itse asiassa räikeimmillään. Antisionismi tarkoittaa sitä, että toisin kuin muilla maailman kansoilla, ei yhdellä kansalla ole oikeutta vapauteen, itsemääräämisoikeuteen ja omaan valtioon, joka heitä suojelee. Nämä perustavaa laatua olevat oikeudet kiistämällä tällainen ajattelu siis asettaa tuon yhden kansan eli juutalaiset eri- ja vähempiarvoiseen asemaan, eli käyttää nimenomaan juutalaisuutta syrjinnän perusteena.

Me täällä Suomessa uskomme, että suomalaisilla on oikeus noihin samoihin asioihin ja olemme kansana joutuneet maksamaan hirvittävän hinnan niiden säilyttämisestä myös tuleville polville turvaamisesta. Ruotsalaiset uskovat siihen, samoin belgialaiset, kiinalaiset, albanialaiset ja kaikki muutkin maailman 195 valtiosta. Ei kukaan kyseenalaista sitä näiden kansojen kohdalla, miksi siis juutalaisten? Sionismi ei ole yhtään sen kummempaa kuin kunkin noiden maiden ja niiden kansojen halu olla olemassa, silti vain sionismi on eristetty muista erilliseksi ”aatteekseen”, jota demonisoidaan ”ääri-ideologiana.”

Mieti, jos tuon syrjinnän kohteena olisivatkin sinä ja sinun kansasi? Kuinka epäreilulta se tuntuisi? Kuinka turvattomaksi se sinun olosi saisi?

Luulevatko juutalaiset olevansa muita parempia?

Eivät. Tähän liittyvät harhaluulot pohjautuvat käsitykseen juutalaisista ”valittuna kansana”. Sitä he Jumalan silmissä ovatkin, mutta ei tavalla, millä se aivan liian usein ymmärretään. Juutalaiset valittiin noudattamaan heille annetun lain ja Jumalan kanssa solmittujen liittojen myötä erinäisiä - ja lukuisia - velvollisuuksia ja käskyjä, joista muiden ei tarvitse murehtia. Juutalaiset vitsailevatkin siitä, että heidät valittiin kärsimään.

Valitun kansan käsite vain valitettavan usein ymmärretään väärin. Se ei suinkaan tarkoita, että ainoastaan juutalaisia odottaisi iankaikkinen elämä kaikkien muiden joutuessa kadotukseen. Toisin kuin muissa maailmanuskonnoissa, juutalainen pelastuskäsitys ei ole eksklusiivinen, eli me emme usko uskontomme olevan ainoa tie pelastukseen, vaan paikka tulevassa maailmassa odottaa myös hyvän elämän eläneitä muiden uskontojen edustajia.

Oletko sinä törmännyt tällaisiin väitteisiin? Oletko koskaan kyseenalaistanut niitä tai puuttunut niihin?

Onko holokausti totta?

On. Se on paitsi laajin mihinkään väestönosaan kohdistettu joukkotuho, myös parhaiten dokumentoitu – ihan sen toteuttajien itsensäkin taholta. Sitä seuranneina vuosikymmeninä on holokaustista ja sen miljoonista uhreista kerätty valtava määrä tietoa ja dokumentaatiota, johon voi tutustua niin eri arkistoissa kuin holokaustimuseoissa, etenkin Jerusalemissa sijaitsevassa Yad Vashemissa.

Mikä siis motivoi tahoja, jotka yhä tänäänkin kiistävät sen koskaan tapahtuneen? Ainakin kaksi asiaa: halu kiillottaa natsien julkisuuskuvaa ja saada heidät näyttämään vähemmän pahoilta. Toinen on vähätellä juutalaisiin kohdistuneita kärsimyksiä ja syyttää heitä valehtelijoiksi eli saada heidät näyttämään vähemmän hyviltä. Klassista antisemitismiä siis.

Keskuudessamme elää yhä niin holokaustista selvinneitä kuin heitä, jotka menettivät siinä koko perheensä. Ajattele, kuinka loukkaavaa on heitä ja heidän rakkaidensa muistoa kohtaan väittää, ettei mitään tapahtunutkaan?

Miltä se tuntuisi omalla kohdallasi: jos Talvisodan veteraaneille, evakoille ja siinä läheisiään menettäneille kirkkain silmin väitettäisiin ettei mitään sotaa koskaan ollutkaan, vaan että se on vain suomalaisten keksimiä valheita?

Miksi juutalaisia vihataan niin paljon?

Sen kun tietäisi. Tämä on ikävä kyllä myös muuttunut ihmisten mielissä itseään toistavaksi profetiaksi: se, että juutalaisiin on kohdistunut historian saatossa niin paljon vihaa saa ihmiset ajattelemaan, että sille täytyy olla joku syy; että juutalaiset ovat jotenkin sen ansaitsevia ja pahoja. Tällä lailla ”totuudeksi” muuttuessaan ajattelu puolestaan vahvistaa ennakkoluuloja ja täten ylläpitää ja lisää juutalaisiin kohdistuvaa vihaa.

Uskomme, että mitä paremmin me ihmiset tunnemme toisiamme - yksilöinä ja yhteisöinä - sitä vähemmän meillä on syytä tietämättömyyteen, ennakkoluuloihin ja näistä kumpuavaan vihaan. Mitä paremmin tunnemme jotain toista kulttuuria, sitä paremmin myös tunnistamme siitä levitettävät valheet, emmekä usko ihan kaikkea, mitä meille eripuran lietsomiseksi väitetään. Esimerkiksi juutalaisuudesta kautta sen historian levitettyjen veriuhriväitteiden (että juutalaiset uhrasivat kristittyjä ja nauttivat heidän vertaan) avulla lietsottiin juutalaisvihaa. Mikäli ihmiset olisivat tunteneet juutalaisuutta edes hieman, olisivat he tienneet, etteivät juutalaiset ole koskaan harrastaneet ihmisuhrauksia ja että kosher-ruokavaliossa veri on ehdottoman kielletty ja nähneet näiden valheiden läpi.

Siksikin haluamme tarjota mm. sivujemme kautta kenelle tahansa mahdollisuuden oppia, oivaltaa ja kysyä.

Myöhemmin kristittyjen taholta juutalaisvihaa lietsottiin sillä, että heidän syytettiin tappaneen Jeesuksen. Jonka siis tappoivat roomalaiset ja joka kuolemallaan täytti sen profetian, jota varten hän kristinuskon mukaan maailmaan syntyikin.

Onko vaikeaa elää juutalaisena?

Kyllä ja ei. Vastaus riippuu niin ihmisestä kuin siitä, missä hän elää. Totta on, että juutalaisen uskon mukaisesti elämä tuo mukanaan paljon rajoituksia, jotka joistakin voivat tuntua ylivoimaisilta. Se kuitenkin myös antaa paljon ja mukanaan yhteisöllisyyttä, ilon hetkiä, turvaa ja rauhaa.

Mikäli ihminen elää maassa tai kaupungissa, jossa on suuri juutalaisyhteisö, tekee tämä kaikesta helpompaa: synagogia on paljon ja niihin on mahdollista päästä sapatin sääntöjä (esim. autoilu) rikkomatta; kosher-lihaa on helposti saatavilla, samoin kosher-ravintoloita. Lapsille on tarjolla juutalaisia kouluja, minkä lisäksi yhteisön jäsenillä on paremmat mahdollisuudet osallistua erilaiseen harrastustoimintaan ja myös todennäköisyys samasta perinteestä tulevan ja samoja tapoja noudattavan puolison löytymiseksi on huomattavasti suurempi. Isompi yhteisö tarkoittaa myös solidaarisuutta ja turvallisuutta: seurakuntien eri toiminnot (bikkur cholim, chevra kadisha) pitävät huolen sinusta loppuun saakka.

Suomen kaltaisessa maassa juutalaisen elämän viettäminen on haastavaa ja vaatii paljon luovuutta, kompromisseja ja kyllä, uhrauksiakin. Synagogia on koko maassa vain kaksi, kosher-lihaa on saatavilla hyvin rajallisesti (se täytyy tuoda ulkomailta, mikä lisää merkittävästi myös sen hintaa) eikä kosher-ravintoloita ole lainkaan.

Siksi myös juutalaisuuteen kääntyminen on niin pitkä ja vaativa prosessi: kandidaatin on omaksuttava kokonaan uusi elämänkierto (uusi kalenteri juhlapyhineen), uusi ruokavalio, elämäntapa ja ajattelu. Eikä riitä, että hän vain tuntee säännöt, hänen tulee myös sitoutua noudattamaan niitä ja tekemään oman osansa niiden välittämiseksi myös seuraavalle juutalaispolvelle.

Siksi emme edes yritä käännyttää ketään. Ei juutalaisuus kaikille ole. Mutta voit kuitenkin olla ystävä ja liittolaisemme. Esimerkiksi näiden sivujen tarjoaman informaation myötä voit oppia paljon tavoistamme, uskomuksistamme ja elämäntavastamme ja tarvittaessa käyttää sitä hyväksesi kuullessasi juutalaisuutta koskevia valheellisia väittämiä.

Hallitsevatko juutalaiset maailmaa?

Eivät. Ei ole olemassa mitään sionistista salaliittoa, joka pyrkisi ottamaan haltuun koko maailman. Juutalaisille riittäisi ihan vain jo se, että heidän annettaisiin olla ja elää rauhassa.

Tällaiset väitteet perustuvat muutamaan asiaan. Yksi näistä on Siionin viisaiden pöytäkirjat (The Protocols of the Elders of Zion); teos, jonka väitetään koostuvan 1897 pidetyssä siionistien maailmankongressissa laadituista suunnitelmista juutalaisten maailmanvalloituksesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kirjoitelma on kerta toisensa jälkeen osoitettu venäläiskirjailijan 1905 kirjoittamaksi väärennökseksi. Tästä huolimatta vahinko oli jo syntynyt ja epäilys juutalaisia kohtaan vain vahvistui.

Toinen on se, että juutalaiset ovat perinteisesti toimineet mm. pankkialalla. Tämän syy on puolestaan se, että niin kristittyjen kuin muslimien alla heihin kohdistui iso joukko rajoituksia, jotka koskivat mm. sitä, missä ammateissa heidän annettiin toimia. Koska em. kaksi uskontoa eivät sallineet koron ottamista, oli rahanlainaus ja siitä kehittynyt pankkitoiminta niitä harvoja ammatteja, joihin juutalaisten katsottiin kelpaavan.

Mietipä vaikka itse: mikäli juutalaiset todella kontrolloisivat mediaa… niin eivätkö he siinä tapauksessa pitäisi huolen siitä, että heistä ei kirjoitettaisi mitään epäedullista? Eikö maailmassa ja mediassa olisi siinä tapauksessa huomattavasti vähemmän antisemitististä retoriikkaa?

Kun otetaan huomioon, että juutalaisia tosiaan on koko maailman väestöstä vain alle 0.2 prosenttia… niin miten sen lopun 99.8 prosentin hallitseminen olisi edes mahdollista?