{"id":108,"date":"2025-06-24T16:08:36","date_gmt":"2025-06-24T13:08:36","guid":{"rendered":"http:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/?page_id=108"},"modified":"2025-10-28T01:57:07","modified_gmt":"2025-10-27T23:57:07","slug":"kuka-on-juutalainen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/uskonto\/kuka-on-juutalainen\/","title":{"rendered":"Kuka on juutalainen?"},"content":{"rendered":"\n

Perinteisess\u00e4 tulkinnassa juutalaiseksi lasketaan juutalaisesta \u00e4idist\u00e4 syntynyt lapsi. Reformijuutalaisuus hyv\u00e4ksyy laajalti my\u00f6s juutalaisen is\u00e4n kautta periytyneen statuksen. Syntym\u00e4n lis\u00e4ksi juutalaiseksi voi tulla my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4, jonka j\u00e4lkeen edes ortodoksinen halakha ei periaatteessa tee eroa syntyper\u00e4isen ja k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isen juutalaisen v\u00e4lill\u00e4. Vaikka juutalaisuus ei ole koskaan pyrkinyt k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muita, on siihen alusta saakka liittynyt my\u00f6s ulkopuolisia. Tunnetuin heist\u00e4 on Ruth (Ruut 1-4).<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisuuteen k\u00e4\u00e4ntyminen on aikaa, henkist\u00e4 kapasiteettia sek\u00e4 sitoutumista vaativa prosessi, johon ryhtymist\u00e4 kannattaa mietti\u00e4 tarkoin. Itse k\u00e4\u00e4ntymysh\u00e4n ei ole mink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s, vaan koko loppuel\u00e4m\u00e4n mittaisen matkan aloitus. Sekulaarissa tai uskonnottomassa kodissa kasvaneelle voi olla hyvinkin haastavaa omaksua juutalaisuuden kaltainen el\u00e4m\u00e4ntapa: kokonaan uusi kalenteri juhlapyhineen, p\u00e4ivitt\u00e4isine tai viikoittaisine rituaaleineen sek\u00e4 mm. ruokavalioon liittyvine perinteineen.<\/p>\n\n\n\n

Itse giyur<\/em> eli k\u00e4\u00e4ntymisprosessi oppitunteineen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumisineen voi vied\u00e4 kaksikin vuotta. K\u00e4\u00e4ntyj\u00e4n odotetaan syventyv\u00e4n juutalaisuuteen niin teoriassa (oppikirjat, luennot, mahdolliset kirjalliset teht\u00e4v\u00e4t) kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteis\u00f6ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n aktiivisesti osallistumalla. Yhteis\u00f6llisyys on niin olennainen osa juutalaisuutta, ettei toista osaa kuvitellakaan ilman toista. Yhteis\u00f6st\u00e4 saa my\u00f6s tukea uusien asioiden oppimiseen, tiet\u00e4myksen syvent\u00e4miseen sek\u00e4 juutalaisen el\u00e4m\u00e4n jakamiseen ja jatkamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisena ihminen on osa paitsi vuosituhantista ketjua, jonka jokaisen linkin teht\u00e4v\u00e4 on siirt\u00e4\u00e4 perinne seuraavalle sukupolvelle juutalaisuuden jatkumiseksi, my\u00f6s osa kaikkialle maailmaan ulottuvaa perhett\u00e4. T\u00e4m\u00e4n huomaa etenkin matkustaessaan ja ihan erityisesti sapatin aikaan: paikalliset yhteis\u00f6t avaavat sinulle paitsi synagogansa, my\u00f6s kotiensa ovet, sill\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n juutalaisen ei pit\u00e4isi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sapattina yksin. Jostain l\u00f6ytyy yleens\u00e4 koti, joka on valmis ottamaan sinut oman sapattip\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 ymp\u00e4rille tai taho, josta saat varattua sapattiruoat.<\/p>\n\n\n\n

Kunkin k\u00e4\u00e4ntyj\u00e4n giyurista vastaava rabbi seuraa kandidaattien kehittymist\u00e4 sek\u00e4 oppineisuuden ja sitoumuksen kasvua ja tekee lopulta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, katsooko k\u00e4\u00e4ntyj\u00e4n olevan valmis tekem\u00e4\u00e4n koko loppuel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vaikuttavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4li h\u00e4n katsoo kokelaan olevan valmis, on vuorossa kolmesta rabbista koostuva beit din<\/em> eli uskonnollinen tuomioistuin. K\u00e4\u00e4ntyj\u00e4lt\u00e4 kysymiens\u00e4 kysymysten sek\u00e4 niihin saatujen vastausten perusteella beit din tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 t\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4ntymys. Mik\u00e4li h\u00e4n saa puoltavan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, seuraa mikveen<\/em> upottautuminen, josta noustessaan k\u00e4\u00e4ntyj\u00e4 symbolisesti syntyy uudestaan. T\u00e4t\u00e4 symboloi my\u00f6s h\u00e4nen ottamansa juutalainen nimi.<\/p>\n\n\n\n

Koska juutalaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sitoutuminen on suuntauksesta riippumatta iso p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja tulee perustua ihmisen aitoon haluun liitty\u00e4 osaksi juutalaista kansaa ja henkil\u00f6kohtaiseen jumalsuhteeseen, ei ihmisen tule k\u00e4\u00e4nty\u00e4 siihen ulkopuolisista syist\u00e4 tai painostuksesta. Suuri osa k\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 tekee niin avioituakseen juutalaisen puolison kanssa ja perustaakseen t\u00e4m\u00e4n kanssa juutalaisen kodin, mutta pelkk\u00e4\u00e4 naimisiinmenoa ei yksist\u00e4\u00e4n pidet\u00e4 halakhisesti riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 perusteena k\u00e4\u00e4ntymiseen ryhtymiselle tai sen hyv\u00e4ksymiselle.<\/p>\n\n\n\n

Reformijuutalaisten piiriss\u00e4 tehdyt k\u00e4\u00e4ntymykset hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n muualla Euroopassa kokoontuvissa beit dineiss\u00e4 (mist\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntymykseen tarvittava, reformijuutalaisille avoin mikve), mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymysprosessi vaatii paitsi henkisi\u00e4, my\u00f6s jonkin verran taloudellisia resursseja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Juutalaisuus on uskonto, kulttuuri, el\u00e4m\u00e4ntapa ja kansa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ashkenaasit, sefardit ja mizrahit<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen juutalaisdiasporan alkaessa ensimm\u00e4isen temppelin tuhoamisen j\u00e4lkeen juutalaisia asettui l\u00e4hinn\u00e4 naapurimaihin L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n kuten Persiaan, my\u00f6hemmin my\u00f6s Pohjois-Afrikkaan. Kun juutalaisdiasporasta tuli toisenkin temppelin tuhon j\u00e4lkeen ajanlaskun enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus, alkoi muuttoliike suuntautua muuallekin maailmaan.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, Pohjois-Afrikkaan ja muihin arabimaihin asettuneet juutalaiset luokitellaan mizraheiksi<\/em>, orientaalisiksi tai id\u00e4n juutalaisiksi. Etel\u00e4-Eurooppaan, p\u00e4\u00e4osin Espanjaan ja Portugaliin, asettuneita juutalaisia kutsutaan sefardeiksi<\/em>, mik\u00e4 tulee heprean kielen Espanjaa tarkoittavasta sanasta. It\u00e4iseen ja Pohjoiseen Eurooppaan asettuneet juutalaiset tunnetaan ashkenaaseina<\/em>. T\u00e4m\u00e4n termin yhteys Saksaan ei kuitenkaan ole yht\u00e4 yksiselitteinen: Raamatussa nimell\u00e4 viitataan er\u00e4\u00e4seen Nooan tulvan j\u00e4lkeen syntyneen pojan, Japhetin, j\u00e4lkel\u00e4iseen (1.Moos. 10:3, 1.Aik.1:3). He muodostivat suuria yhteis\u00f6j\u00e4 etenkin Puolaan, Liettuaan, Unkariin, Latviaan ja Romaniaan. Jokainen n\u00e4ist\u00e4 ryhmist\u00e4 omaksui alueellaan puhutun kielen (arabian, espanjan, saksan), mutta loi niist\u00e4 heprean aakkosolla kirjoitetut omat kulttuurikielens\u00e4 (n\u00e4ist\u00e4 lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4.)<\/p>\n\n\n\n

Mizrahien ja sefardien kohdalla erot ovat h\u00e4ilyv\u00e4mpi\u00e4 ja termej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monesti sekaisin, mutta heid\u00e4n sek\u00e4 ashkenaasien v\u00e4liset erot ovat selvi\u00e4. Molempien ryhmien perinteet poikkeavat toisistaan mm. heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 nusachin <\/em>eli jumalanpalvelusj\u00e4rjestyksen, perinneruokien sek\u00e4 tiettyjen kashrut-s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulkintojen suhteen. Ashkenaasiortodoksit esimerkiksi pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t pesachin aikaan viljatuotteiden lis\u00e4ksi my\u00f6s kitniyotiksi<\/em> luokitelluista ruoista kuten riisist\u00e4, siemenist\u00e4 sek\u00e4 palkokasveista (pavut, linssit), jotka puolestaan sefardiperinteess\u00e4 ovat sallittuja.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaiset ovat historiansa saatossa perinteisesti avioituneet vain oman uskontonsa ja, historiallisista ja logistisista syist\u00e4 (eri puolilla maailmaa el\u00e4neet ryhm\u00e4t olivat koostumukseltaan varsin homogeenisi\u00e4), oman etnisen ryhm\u00e4ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 seka-avioliittoja on kasvavassa m\u00e4\u00e4rin niin juutalaisten ja ei-juutalaisten kuin ashkenaasien ja muiden ryhmien v\u00e4lill\u00e4. Siin\u00e4, miss\u00e4 juutalaisuuden katsotaan perinteisess\u00e4 halakhan tulkinnassa periytyv\u00e4n \u00e4idin kautta, on etnisyyteen perustuva perinne jotain, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy pariskunnan miehen kautta. Mik\u00e4li vaimo on ashkenaasi, mutta avioituu sefardin kanssa, noudattaa liitosta syntyv\u00e4 perhe siis sefardiperinteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ruoka on juutalaisuudessa erottamaton osa juhlapyhi\u00e4 ja perinteit\u00e4 ja n\u00e4iss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n erot ashkenaasien ja sefardien\/ mitzrahien v\u00e4lill\u00e4 ovat selkeimm\u00e4t \u2013 ruoat kun molemmissa heijastavat tyypillisi\u00e4 asumaseutuja, niiden ruokaperinteit\u00e4 sek\u00e4 saatavilla olleita raaka-aineita ja mausteita, mink\u00e4 seurauksena sefardi\/mitzrahiruoka on mausteisempaa.<\/p>\n\n\n\n

Niin ik\u00e4\u00e4n huumori on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja juutalaisuudessa el\u00e4\u00e4 rikas juutalaisvitsiperinne, jolta ei t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ole j\u00e4\u00e4nyt huomiotta, kuten seuraava tokaisu osoittaa: \u201dJumala antoi ihmiskunnalle 10 yksikk\u00f6\u00e4 makua, joista yhdeks\u00e4n meni sefardeille ja yksi ashkenaaseille, jotka onnistuivat hukkaamaan senkin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Latket ovat perinteinen hanukkana syt\u00e4v\u00e4 herkku. Ashkenaasiperinteess\u00e4 ne tehd\u00e4\u00e4n perunasta ja sipulista ja tarjoillaan mm.\u00a0 smetanan ja lohen kanssa, kun taas sefardiperinteess\u00e4 ne tehd\u00e4\u00e4n useimmiten kes\u00e4kurpitsasta ja valkosipulista ja tarjoillaan lihan kanssa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perinteisess\u00e4 tulkinnassa juutalaiseksi lasketaan juutalaisesta \u00e4idist\u00e4 syntynyt lapsi. Reformijuutalaisuus hyv\u00e4ksyy laajalti my\u00f6s juutalaisen is\u00e4n kautta periytyneen statuksen. Syntym\u00e4n lis\u00e4ksi juutalaiseksi voi tulla my\u00f6s k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ll\u00e4, jonka j\u00e4lkeen edes ortodoksinen halakha ei periaatteessa tee eroa syntyper\u00e4isen ja k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isen juutalaisen v\u00e4lill\u00e4. Vaikka juutalaisuus ei ole koskaan pyrkinyt k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muita, on siihen alusta saakka liittynyt my\u00f6s ulkopuolisia. Tunnetuin heist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":50,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-108","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":553,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108\/revisions\/553"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}