{"id":114,"date":"2025-06-24T16:23:51","date_gmt":"2025-06-24T13:23:51","guid":{"rendered":"http:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/?page_id=114"},"modified":"2025-10-28T01:53:18","modified_gmt":"2025-10-27T23:53:18","slug":"juutalaisuus-suomessa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/uskonto\/juutalaisuus-suomessa\/","title":{"rendered":"Juutalaisuus Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Juutalaiset ovat mm. ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja tataarien ohella Suomen perinteisi\u00e4, kansallisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4.  Ensimm\u00e4iset juutalaiset saapuivat Suomeen 1700- luvun lopulla Ruotsin kuningaskunnan ja keisarillisen Ven\u00e4j\u00e4n kautta. Suomen nykyinen juutalaisv\u00e4est\u00f6 on per\u00e4isin ajalta, jolloin Suomi oli viel\u00e4 osa Ven\u00e4j\u00e4n valtakuntaa.<\/p>\n\n\n\n

Maahan 1850- luvulta l\u00e4htien asettuneet juutalaiset olivat tsaarin armeijan entisi\u00e4 pakkov\u00e4rv\u00e4ttyj\u00e4 sotilaita ja heid\u00e4n perheenj\u00e4seni\u00e4\u00e4n. Jopa 25 vuotta kest\u00e4neen asepalveluksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kantonisteina<\/em> tunnetut sotilaat saivat luvan asettua Suomen suuriruhtinaskuntaan. T\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen heid\u00e4n asumisoikeutensa oli lailla s\u00e4\u00e4delty\u00e4: heid\u00e4n sallittiin asua vain tietyiss\u00e4 paikoissa ja v\u00e4liaikaisia oleskelulupia my\u00f6nnettiin vain puoleksi vuodeksi kerrallaan. <\/p>\n\n\n\n

Juutalaisyhteis\u00f6j\u00e4 syntyi Helsinkiin, H\u00e4meenlinnaan, Turkuun ja Viipuriin ja \u2013 Viipurin menetyksen j\u00e4lkeen – Tampereelle. Heihin kohdistui rajoituksia ja heid\u00e4n oli luvallista ansaita elantonsa mm. k\u00e4sity\u00f6tuotteita, k\u00e4ytettyj\u00e4 vaatteita ja tavaroita myym\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 varten perusteluilla kauppapaikoilla eli narinka-toreilla. Kampin Narinkkatori sai 2005 nimens\u00e4 juurikin kunnianosoituksena paikan historialle yhten\u00e4 n\u00e4ist\u00e4. My\u00f6s t\u00e4t\u00e4 liiketoimintaa s\u00e4\u00e4deltiin lailla: juutalaiset saivat harjoittaa kaupank\u00e4ynti\u00e4 vain oman kaupunkinsa alueella, eik\u00e4 siell\u00e4k\u00e4\u00e4n samoilla markkinoilla kuin muut suomalaiset.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ydet kansalaisoikeudet Suomen juutalaisyhteis\u00f6 sai pitk\u00e4n kamppailun j\u00e4lkeen 1918, pian Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa on kaksi synagogaa: Helsingin synagoga valmistui vuonna 1906 ja Turun kuusi vuotta my\u00f6hemmin. Molemmat on listattu Museoviraston Valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4t kulttuurihistorialliset ymp\u00e4rist\u00f6t<\/a> -luetteloon. Kummankin jumalanpalvelusj\u00e4rjestys noudattaa Liettuan ortodoksista mallia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Molemmat Suomen synagogista ovat sekoitus uusbysanttilaista sek\u00e4 Art Nouveau- tyylisuuntaa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Suomenjuutalaiset sotavuosina<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Sotiemme 1939\u20131945 aikana Suomessa asui noin 2000 Suomen kansalaisuuden omaavaa juutalaista. Muun Suomen lailla oli pieni juutalaisyhteis\u00f6 valmis antamaan kaikkensa is\u00e4nmaansa puolustamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsinkielisin\u00e4 useimmat palvelivat Jalkav\u00e4kirykmentti 10:ss\u00e4. Suomea puhuneet Viipurin juutalaissotilaat palvelivat JR 14:ss\u00e4 ja JR 52:ssa. Juutalaisyhteis\u00f6n j\u00e4senist\u00e4 sotiin osallistui 330 miest\u00e4 ja 20 naista. Heist\u00e4 23 miest\u00e4 antoi kalleimman uhrinsa. Talvisodassa kaatui 15 juutalaismiest\u00e4, jatkosodassa kahdeksan.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisista sotilaista 32 oli upseereja, eli 10% kaikista sotilaista. Heist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa oli l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4. Aliupseereita oli kymmeni\u00e4. Juutalaiset ovat pit\u00e4neet talvisotaa my\u00f6s Suomen juutalaisten \u201domana itsen\u00e4isyyssotana\u201d, miss\u00e4 he lopullisesti lunastivat suomalaisuutensa; paikkansa suomalaisen yhteiskunnan t\u00e4ysivaltaisina j\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jatkosodassa tilanne muodostui Suomen armeijan juutalaissotilaiden kannalta varsin erikoiseksi, sill\u00e4 Suomi taisteli samalla puolella kuin Euroopan juutalaisten tuhoamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 natsi-Saksa. T\u00e4m\u00e4 aiheutti my\u00f6s liittolaisen kannalta kiusallisia tilanteita, kun saksalainen, jonka kotimaa oli vannonut \u201dEuroopan vapautuvan alempiarvoisista juutalaisista\u201d, joutuikin tekem\u00e4\u00e4n kunniaa h\u00e4nt\u00e4 ylempiarvoiselle suomalaiselle juutalaisupseerille.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4lle suomenjuutalaiselle (l\u00e4\u00e4kint\u00e4majuri Leo Skurnik<\/strong>, kapteeni Salomon Klass<\/strong>, luutnantti Leo Jakobson<\/strong> sek\u00e4 sairaanhoitaja Dina Poljakov<\/strong>) my\u00f6nnettiin tunnustuksena urhoollisuudestaan jopa Saksan rautaristi.<\/p>\n\n\n\n

Heist\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ei suostunut ottamaan sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Osa Suomen sodissa taistelleista suomenjuutalaisista oli Suomen sotien j\u00e4lkeen puolustamassa Israelia t\u00e4m\u00e4n itsen\u00e4istymist\u00e4 seuranneessa sodassa. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen juutalainen aseveliyhdistys perustettiin jo 1943, mutta jatkosodan p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen se jouduttiin Valvontakomission k\u00e4skyst\u00e4 muiden \u201dfasistisiksi katsottujen j\u00e4rjest\u00f6jen\u201d (kuten Sotaveteraaniliiton edelt\u00e4j\u00e4 Suomen Aseveljien liitto ja Lotta Sv\u00e4rd)  lailla lakkauttamaan. Vuonna 1979 Suomen juutalaiset sotaveteraanit perustivat uuden, aktiivisesti toimineen yhdistyksen, joka liittyi my\u00f6s Helsingin sotaveteraanipiirin j\u00e4seneksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistyksen toiminta p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2014 rivien harvetessa ja mukana yh\u00e4 olevien veteraanien voimien ehtyess\u00e4. Heid\u00e4n perinteit\u00e4\u00e4n, kunniaa ja muistoaan vaalii vuonna 2006 perustettu Suomen juutalaisten sotaveteraanien perinnekilta. Suomenjuutalaisista sotaveteraaneista tiett\u00e4v\u00e4sti viimeinen, Leo Skurnik, kuoli kes\u00e4ll\u00e4 2024.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Sodan j\u00e4lkeen Mannerheim k\u00e4vi vierailulla Helsingin synagogassa osoittaakseen kunnioituksensa juutalaisyhteis\u00f6n uhrauksia kohtaan. H\u00e4nen tuomansa seppele on yh\u00e4 n\u00e4ytteill\u00e4 sen aulassa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Juutalaisuus Suomessa t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Suomen juutalaiset muodostavat yhden maailman pohjoisimmista juutalaisyhteis\u00f6ist\u00e4. Yhteis\u00f6 on perinteisesti ollut melko homogeeninen ryhm\u00e4, koska niin sis\u00e4inen kuin ulkoinen muuttoliike on ollut varsin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Viimeisten vuosikymmenten aikana tilanne on kuitenkin muuttunut etenkin Helsingin juutalaisen seurakunnan osalta, mink\u00e4 j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut etenkin entisen Neuvostoliiton alueelta ja Israelista tapahtuneen muuttoliikkeen seurauksena.<\/p>\n\n\n\n

Suomen juutalaiset ovat integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan ja heit\u00e4 l\u00f6ytyy niin politiikasta, tieteen ja taiteen parista sek\u00e4 liike- ja kulttuuriel\u00e4m\u00e4st\u00e4. Yhteis\u00f6 on aina ollut pieni, mink\u00e4 vuoksi seka-avioliitot ovat yleistyneet etenkin viime vuosikymmenin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on yleist\u00e4 kaikkialla maailmassa, mutta Suomessa assimiloituminen on ollut tavanomaista hitaampaa siksi, ett\u00e4 n\u00e4iden avioliittojen lapset on perinteisesti laitettu juutalaiseen p\u00e4iv\u00e4kotiin ja kouluun. My\u00f6s moni puolisoista on jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4tynyt k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n juutalaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Niin Helsingin<\/a> kuin Turun seurakunta<\/a> on suuntaukseltaan ortodoksijuutalainen, mutta moni etenkin nuorempien sukupolvien j\u00e4senist\u00e4 on varsin sekulaareja. Siit\u00e4kin huolimatta moni kokee itsens\u00e4 yh\u00e4 kulttuurisesti juutalaiseksi ja on tavalla tai toisella mukana seurakunnan toiminnassa. Synagogien yhteydess\u00e4 toimivissa tiloissa kokoontuu eri yhdistyksi\u00e4, opinto- ja harrastusryhmi\u00e4 sek\u00e4 urheiluseuroja, Helsingin synagogan yhteydest\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s juutalainen p\u00e4iv\u00e4koti ja koulu, mink\u00e4 lis\u00e4ksi sen tiloissa on toiminut my\u00f6s juutalainen vanhainkoti. Juutalaisia hautausmaita Suomessa on kaksi: Helsingin Hietaniemess\u00e4 sek\u00e4 Turun Skanssinm\u00e4ell\u00e4. Haminaan 1860-luvulla perustettu, mutta sittemmin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettu hautausmaa on vajaan kahdenkymmenen suomenjuutalaisen viimeinen leposija.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkiaan juutalaisia arvellaan olevan Suomessa muutama tuhat, joista n. 1200 kuuluu Helsingin seurakuntaan ja vajaat parisataa Turun seurakuntaan. N\u00e4iden lis\u00e4ksi maassa arvioidaan olevan huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 juutalaisia, jotka eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n seurakuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Hasidismin<\/em> Lubavitch-haaraa edustava chabad<\/em>-liike on vakiinnuttanut viimeisen vuosikymmenen aikana asemansa my\u00f6s Suomessa niin, ett\u00e4 avasi vuonna 2015 Helsingin Kruunuhakaan oman Chabad Housensa. Maailmanlaajuisesti toimiva Chabad on perinteisesti tavoitellut toiminnallaan sekularisoituneita juutalaisia ja palvellut juutalaisten matkailijoiden tarpeita mm. kosherruokaa ja sapattiaterioita j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Mariankadun talossa vietet\u00e4\u00e4n mm. juutalaisia juhlapyhi\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi se py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 omaa lastentarhaansa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Chabad j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kes\u00e4leirej\u00e4, opintoryhmi\u00e4 ja luentotilaisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s muutaman vuoden Suomessa toimineen reformiyhteis\u00f6n Or Ha-Tzafonin kasvu on ollut voimakasta. Seurakunta on saanut uusia j\u00e4seni\u00e4 mm. Suomeen esimerkiksi opintojen tai ty\u00f6n vuoksi muuttaneista juutalaisista, jotka ovat jo l\u00e4ht\u00f6maissaan (erityisesti Yhdysvallat) kuuluneet liberaalimpiin suuntauksiin tai jotka eiv\u00e4t muuten vain koe ortodoksisuutta omakseen. Yhteis\u00f6ll\u00e4 on l\u00e4mpim\u00e4t v\u00e4lit Turun synagogan kanssa. Toistaiseksi sill\u00e4 ei ole omaa synagogaa tai toimitiloja, vaan kokoontumiset tapahtuvat j\u00e4senverkoston kautta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Helsingin juutalainen hautausmaa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juutalaiset ovat mm. ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja tataarien ohella Suomen perinteisi\u00e4, kansallisia v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4.  Ensimm\u00e4iset juutalaiset saapuivat Suomeen 1700- luvun lopulla Ruotsin kuningaskunnan ja keisarillisen Ven\u00e4j\u00e4n kautta. Suomen nykyinen juutalaisv\u00e4est\u00f6 on per\u00e4isin ajalta, jolloin Suomi oli viel\u00e4 osa Ven\u00e4j\u00e4n valtakuntaa. Maahan 1850- luvulta l\u00e4htien asettuneet juutalaiset olivat tsaarin armeijan entisi\u00e4 pakkov\u00e4rv\u00e4ttyj\u00e4 sotilaita ja heid\u00e4n perheenj\u00e4seni\u00e4\u00e4n. Jopa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":50,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-114","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=114"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":549,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114\/revisions\/549"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}