{"id":158,"date":"2025-06-24T19:20:01","date_gmt":"2025-06-24T16:20:01","guid":{"rendered":"http:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/?page_id=158"},"modified":"2025-10-27T21:35:37","modified_gmt":"2025-10-27T19:35:37","slug":"juutalaisuuden-kielet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/kulttuuri\/juutalaisuuden-kielet\/","title":{"rendered":"Juutalaisuuden kielet"},"content":{"rendered":"\n

Raamatun heprea<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Juutalaisuuden t\u00e4rkein kieli on aina ollut heprea, se sama, jota Israelin kansa jo tuhansia vuosia sitten puhui. Se kuuluu seemil\u00e4isiin kieliin, sen kanaanilaiseen haaraan. Muita t\u00e4h\u00e4n haaraan kuuluvia kieli\u00e4 ovat moab, puuni sek\u00e4 foinikia. Kieli\u00e4 puhuttiin aikanaan nyky-Israelin alueella, Syyrian rannikolla sek\u00e4 joissan V\u00e4limeren alueella sijainneissa yhteis\u00f6iss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4 vain heprea.<\/p>\n\n\n\n

Vanhimmat s\u00e4ilyneet esimerkit kirjoitetusta muinaishepreasta ovat per\u00e4isin 1000-luvulta ennen ajanlaskua. Meid\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n Raamatun hepreaksi kutsuma kieli pysyi juutalaisen kansan puhuttuna ja liturgisena kielen\u00e4 ainakin 200-luvulle jaa. Se on my\u00f6s kieli, jolla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko Tanakh kirjoitettiin.<\/p>\n\n\n\n

Sit\u00e4 seuranneet uskonnolliset kirjoitukset, Mishna, Gemara (eli n\u00e4iden yhdess\u00e4 muodostama Talmud) sek\u00e4 Midrash, on puolestaan kirjoitettu ns. mishnaisella heprealla sek\u00e4 aramealla. Aramea on Assyrian kuninkaiden aikana arvostetuksi noussut seemil\u00e4inen kieli, joka levisi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s mm. Mesopotamiassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja jopa Arabian niemimaalla. Juutalaiset alkoivat omaksua sit\u00e4 ollessaan maanpaossa Babyloniassa ensimm\u00e4isen temppelin tuhon j\u00e4lkeen. Heprean puhek\u00e4yt\u00f6n alkaessa hiipua 200-400-lukujen v\u00e4lill\u00e4 sen korvasi aramea.<\/p>\n\n\n\n

Hepreaa pysyi viel\u00e4 keskiajalla liturgisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi sill\u00e4 kirjoitettuun rabbiinisia tekstej\u00e4 sek\u00e4 runoutta. Arkik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 juutalaiset kuitenkin k\u00e4yttiv\u00e4t eri puolilla diasporaa puhuttuja kieli\u00e4, joskin niist\u00e4 omat kielens\u00e4 kehitt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Heprea on juutalaisuudessa pyh\u00e4 kieli, jolla my\u00f6s Toora on aikanaan kirjoitettu.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Diasporan kulttuurikielet<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, Pohjois-Afrikkaan ja muihin arabimaihin ja arabian kielt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neiden kansojen pariin asettuneiden juutalaisten, mizrahien, <\/em>kulttuuriseksi kieleksi kehittyi juutalaisarabia, joka ajasta ja paikasta riippuen oli joko l\u00e4hinn\u00e4 yksi paikallisesti puhutun arabian murteista tai heprean aakkostolla kirjoitettu oma klassiseen arabiaan perustuva kielens\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Eurooppaan, p\u00e4\u00e4osin Espanjaan ja Portugaliin, asettuneet juutalaiset, sefardit<\/em>,  omaksuivat kielekseen ladinon<\/em>, vanhaan espanjaan perustuvan, mutta heprealaisin aakkosin kirjoitetun kielen. Aikojen saatossa kieli j\u00e4i unholaan, mutta 2000-luvulla sit\u00e4 on taas yritetty elvytt\u00e4\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 kertaa my\u00f6s latinalaisin aakkosin kirjoitettuna. Hyvin arkaaiseen espanjaan perustuvana siit\u00e4 l\u00f6ytyy paljon piirteit\u00e4, jotka modernista espanjan kielest\u00e4 ovat jo h\u00e4vinneet.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4iseen ja Pohjoiseen Eurooppaan asettuneet juutalaiset tunnetaan ashkenaaseina<\/em>. He muodostivat suuria yhteis\u00f6j\u00e4 etenkin Puolaan, Liettuaan, Unkariin, Latviaan ja Romaniaan. Liturgisessa eli jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hekin jatkoivat heprean k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, mutta muuten he k\u00e4yttiv\u00e4t jiddishi\u00e4<\/em>, keskiaikaiseen saksaan perustuvaa kielt\u00e4, jota niin ik\u00e4\u00e4n kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin. Nimens\u00e4 se sai puolan \u201djuutalaista\u201d tarkoittavasta sanasta Yid. Heikot elinolot ja juutalaisiin kohdistuvat sortotoimet saivat vuosisadan vaihteessa monet emigroitumaan Yhdysvaltoihin, mihin syntyneen juutalaisyhteis\u00f6n parissa jiddish nousi merkitt\u00e4v\u00e4ksi kulttuurikieleksi, jolla julkaistiin lehti\u00e4 ja tuotettiin teatteria. T\u00e4m\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 syy siihen, ett\u00e4 jiddish selvisi holokaustin j\u00e4lkeenkin, jossa l\u00e4hes koko sit\u00e4 Euroopassa puhunut v\u00e4est\u00f6 murhattiin. T\u00e4n\u00e4\u00e4n se on yh\u00e4 tiettyjen ultraortodoksiryhmittymien arjessaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli niin Yhdysvalloissa kuin Israelissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Heprean oppiakseen joutuu ensin opettelemaan kokonaan uudet aakkoset.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nykyheprea<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Israelin uudelleen perustaminen on vertailukohtia vailla oleva ihme. Sit\u00e4 samaa on my\u00f6s sen kielen, heprean elvytys. Vastaavaa; n\u00e4in suuren mittaluokan puhek\u00e4yt\u00f6st\u00e4 h\u00e4vinneen kielen elvytt\u00e4mist\u00e4 ei ole ihmiskunnan historiassa n\u00e4hty.<\/p>\n\n\n\n

Juutalaisen kansallisaatteen vahvistumisen my\u00f6t\u00e4 oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteiseen kotimaahansa diasporasta palaava kansa tarvitsisi oman kielens\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4 selv\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kieli olisi heprea. T\u00e4m\u00e4n suury\u00f6n otti 1800-luvun lopulla hoitaakseen Eliezer Ben-Yehuda, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 nykyheprean is\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6 oli massiivinen urakka ja piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n niin sen kieliopin formalisoinnin kuin sen sanakirjan standardisoinnin: kuluneiden vuosisatojen aikana oli maailmaan syntynyt paljon innovaatioita ja ilmi\u00f6it\u00e4, joita ei aikaisemmin ollut olemassa, joten niille piti kehitt\u00e4\u00e4 uudet sanat. Sen kirjoitus perustui Mishnan hepreaan, \u00e4\u00e4nt\u00e4mys puolestaan sefardiyhteis\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sen varhaisimmat puhujat olivat kuitenkin taustaltaan it\u00e4eurooppalaisia, jiddishi\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvia juutalaisia, mink\u00e4 seurauksena siihen kotiutui paljon jiddishinkielisi\u00e4 lainasanoja ja muita siit\u00e4 per\u00e4isin olevia piirteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ensin hepreasta tuli aliyoiden<\/em> eli tuolloisen brittimandaatin hallussa olleelle alueelle suuntautuneiden muuttoliikkeiden synnytt\u00e4mien yhteis\u00f6jen, yishuvien<\/em> kieli. Vuonna 1921 se nostettiin yhdeksi brittimandaatin alaisen Palestiinan virallisista kielist\u00e4 (muut kaksi olivat englanti ja arabia) ja vuonna 1948 siit\u00e4 tuli tuoreen nykyIsraelin valtion virallinen kieli.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen hepreankielinen sanomalehti alkoi ilmesty\u00e4 Israelissa 1863. Yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ilmestyvist\u00e4 sanomalehdist\u00e4 Haaretzia alettiin julkaista vuonna 1918, Yediyot Aharonothia vuonna 1939, ja Maariv perustettiin vuonna 1948.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n hepreaa puhuu Israelissa n. 9,5 miljoonaa kansalaista. N\u00e4ist\u00e4 arviolta 55 % puhuu sit\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n. Heprean puhujia l\u00f6ytyy melkein saman verran my\u00f6s Israelin ulkopuolelta: ulkomailla asuvien israelilaisten lis\u00e4ksi n\u00e4m\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4asiassa sit\u00e4 jo lapsesta saakka oppineita diasporajuutalaisia. Heprean kielen taitoa tarvitaan jumalanpalvelusten seuraamiseen, rukousten ja siunausten sek\u00e4 Tooran kappaleiden lukemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvalloissa, miss\u00e4 suurin osa maailman juutalaisdiasporasta el\u00e4\u00e4, toimii seurakuntien yhteydess\u00e4 erityisi\u00e4 Hebrew schooleja<\/em>. N\u00e4m\u00e4 voivat olla joko pyh\u00e4koulujen tapaan sunnuntaisin j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 oppitunteja tai osa juutalaisten koulujen opetussuunnitelmaa. Muualla maailmassa seurakuntien yhteydess\u00e4 on monesti jonkinlaisia opetusryhmi\u00e4 tai lukupiirej\u00e4 ja juutalaislapset aloittavat kielen opettelun viimeist\u00e4\u00e4n bar\/ bat mitzvaansa valmistautuessaan, jolloin heid\u00e4t kutsutaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lukemaan jumalanpalvelukseen kuuluva Toora-osuus.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa hepreaa on mahdollista opiskella ainakin Helsingin yliopistossa, avoimessa yliopistossa, eri kansalaisopistoissa j\u00e4rjestett\u00e4vill\u00e4 kursseilla sek\u00e4 yksityisen opettajan johdolla. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Israelissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n intensiivisi\u00e4 kielikouluja, ulpaneita<\/em>. Ohjelmia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n esimerkiksi eri yliopistojen kes\u00e4opetuksena ja niiden pituus vaihtelee muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Pidemmiss\u00e4 ohjelmissa opiskelevat l\u00e4hinn\u00e4 Israeliin aliyan tehneet juutalaiset, joiden odotetaan oppivan uuden kotimaansa kieli sujuvasti. Nyky\u00e4\u00e4n ulpaneita l\u00f6ytyy verkostakin.<\/p>\n\n\n\n

Ihan niin kun muutkin maailmalla puhutut kielet, jatkaa heprea kehittymist\u00e4\u00e4n viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Samoin se taistelee samoja haasteita vastaan kuin muutkin kielet \u2013 n\u00e4ist\u00e4 merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 englannista per\u00e4isin olevien lainasanojen ja k\u00e4sitteiden yleistyminen my\u00f6s israelilaisten kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Heprean aseman s\u00e4ilymist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisin toimenpitein, josta yksi on Jerusalemissa sijaitsevan hepreankielisen yliopiston (Hebrew University) yhteydess\u00e4 toimiva heprean kielen akatemia. Se kehitt\u00e4\u00e4 vuosittain suunnilleen 2000 uutta hepreankielist\u00e4 sanaa vaihtoehtona vierasper\u00e4isille lainasanoille.<\/p>\n\n\n\n

Heprea on yksi lukuisista kielest\u00e4, joille Etel\u00e4-Afrikan perustuslaki takaa \u201carvostuksen uskonnollisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u201d. Puolassa heprea on vuodesta 2005 ollut yksi maan virallisista v\u00e4hemmist\u00f6kielist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n
\n
\"\"
Eliezer Ben-Yehuda y\u00f6p\u00f6yt\u00e4ns\u00e4 \u00e4\u00e4ress\u00e4 Jerusalemissa 1912.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raamatun heprea Juutalaisuuden t\u00e4rkein kieli on aina ollut heprea, se sama, jota Israelin kansa jo tuhansia vuosia sitten puhui. Se kuuluu seemil\u00e4isiin kieliin, sen kanaanilaiseen haaraan. Muita t\u00e4h\u00e4n haaraan kuuluvia kieli\u00e4 ovat moab, puuni sek\u00e4 foinikia. Kieli\u00e4 puhuttiin aikanaan nyky-Israelin alueella, Syyrian rannikolla sek\u00e4 joissan V\u00e4limeren alueella sijainneissa yhteis\u00f6iss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4 vain heprea. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":52,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-158","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions\/300"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/52"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenreformijuutalaiset.org\/new\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}